Uusi opetusministeri Li Andersson (vas) vastaa Twitterissä arvosteluun hallitusohjelman tulevaisuusinvestoinneista. Hän sanoo, että tulevaisuusinvestointirahoitus on koulutuksessa tarkoitus käyttää muun muassa laatua ja tasa-arvoa vahvistaviin monivuotisiin hankkeisiin.

”’Hankehumppaa’ koskeva kritiikki on meillä hyvin tiedossa ja tarkoitus on käyttää tätä investointirahoitusta tavalla, joka huomioi kritiikin. Ohjelmassa myös osoitetaan myös pysyvää lisärahoitusta koko toiselle asteelle”, Andersson kommentoi.

”Tulevaisuusinvestointirahoitus on koulutuksessa tarkoitus käyttää mm. laatua ja tasa-arvoa vahvistaviin monivuotisiin hankkeisiin. Ammatillisen opettajien lisäämisen osalta tavoite on, että rahoitus on viisivuotinen, eli mahdollisimman pitkäkestoinen”, hän jatkaa.

Hallitus julkisti torstaina täydennetyn version hallitusohjelmastaan. Siinä on avattu tarkemmin myös, miten on määrä jakaa niin sanotut kertaluonteiset tulevaisuusinvestoinnit, joiden yhteissumma on peräti kolme miljardia euroa.Täydennetyn version mukaan osaamisen ja sivistyksen potti on yhteensä 730 miljoonaa euroa. Siitä suurimman osuuden vie 235 miljoonaa euroa, jonka turvin on määrä palkata ammatillisen koulutuksen opettajia vuosille 2020–2022. Helsingin Sanomien mukaan summa riittäisi noin tuhanteen opettajaan.

Tulevaisuusinvestointeja ovat lauantaina kommentoineet kokoomuksen kansanedustaja, ekonomisti Juhana Vartiainen ja Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen.

”Koska hallitusohjelman rahoitusraami ei riitä imaisemaan sisäänsä kaikkien hallituspuolueiden toiveiden tynnyriä, hallitus aikoo myydä valtion omaisuutta. Näin saatuja varoja on periaatteessa tarkoitus käyttää kertaluonteisiin tulevaisuusinvestointeihin. On kuitenkin ilmeistä, että monet näistä “investoinneista” ovat oikeasti juoksevia menoja, joita ei ole tarkoituskaan lopettaa kun hallitus lopettaa. Niitä käytetään mm. kehitysapuun, opettajien palkkaamiseen ja suurlähetystöjen kalustohankintoihin. Ohjelman tekstiosissa venytetäänkin “tulevaisuusinvestointien” teltan alle lähes kaikkea, mitä hallituspuolueet ovat neuvotteluissaan tohtineet toivoa”, Vartiainen kirjoittaa blogissaan.

Olli Kärkkäinen huomauttaa, että ”tulevaisuusinvestoinnit” voivat olla monenlaisia kertaluonteisia ja pysyviä menolisäyksiä.

”Hallitusohjelman liitteet lukemalla selviää kuin lavea termi ”tulevaisuusinvestointi” on. Sen alle mahtuu monenlaista kertaluonteista ja pysyvää menolisäystä. Hallituksen suuret ”tulevaisuusinvestoinnit” ovatkin pääosin tavallisia menolisäyksiä”, hän tviittasi lauantaina.

Lue lisää: ”Hallitusohjelman menettely on rumaa ja valheellista”