Peruskoulujen opetus pohjaa torstaista alkaen normaaliolojen lainsäädäntöön, mikä tarkoittaa palaamista lähiopetukseen. Opetusministeri Li Andersson (vas) ja Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen kertoivat käytännön järjestelyistä ja avaamisen perusteista tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) aiemmin antaman ennusteen mukaan koulujen avaaminen ”ei enää ennen kesälomia vaikuta kiihdyttävästi epidemian kulkuun”. Asiantuntijoiden mukaan koulujen avaamisen vaikutus epidemian leviämiseen on pieni, mutta ”hyödyt lapsille ja nuorille ovat suuret”, ministeri Andersson summasi infossa.

Nykytiedon valossa lapset saavat koronavirustartunnan aikuisia harvemmin, sairastavat taudin yleensä lievänä ja myös heidän roolinsa viruksen levittäjinä vaikuttaa pieneltä. Lasten infektiolääkäri Otto Helve THL:ltä kertoi tilaisuudessa, että Suomessa on todettu noin 300 alle 16-vuotiasta covid-19-tautiin sairastunutta, mutta yksikään heistä ei ole toistaiseksi tarvinnut tehohoitoa.

”Lapsilla kouluissa tapahtuvat tartunnat ovat mahdollisia, mutta tartuntaketjujen syntyminen kouluissa on varsin harvinaista”, Helve arvioi tutkimustietoon pohjautuen.

Ruotsissa, jossa kouluja ei ole koronaepidemian aikana suljettu, ei ole tiedossa lapsista alkaneita, kouluja koskevia tartuntaketjuja, Helve kertoi.

Helve huomautti, että maailmalla lapsilla on kaikesta huolimatta todettu vaikeitakin koronatautitapauksia. Tilannetta seurataan tarkasti Suomessakin.

Tärkein ohje: Edes lievästi sairaana ei mennä kouluun

Helve muistutti hygienia- ja muiden ohjeiden noudattamisen tärkeydestä ja kertoi tärkeimmän ohjeen, jota lähiopetuksen alkaessa tulee noudattaa: kipeänä ei mennä kouluun.

”Sairaana, edes lieväoireisena, ei tulla kouluun. Lähiopetukseen palattaessa tämä on lasten, perheiden, opettajien ja koulujen koko henkilökunnan tärkein yksittäinen ohje tartuntojen ehkäisemiseksi”, Helve korosti.

Jos yksittäisessä koulussa havaitaan koronatartunta, -tartuntoja tai peräti tartuntaketjuja, voivat kunnan viranomaiset soveltaa paikallisesti tartuntatautilakia ja päättää joko koulurakennuksen osan tai koko koulun sulkemisesta. Opetusministeri Anderssonin mukaan kunnan tartuntatautiviranomaiset voivat tarvittaessa päättää koulun sulkemisesta ”hyvin nopeasti, käsittääkseni saman päivän aikana”.

”Eli toimitaan samalla tavalla kuin vuoden alussa, kun meillä oli yksittäisiä kouluja, joissa oli todettu tartuntatapauksia. Siinä tilanteessa sovelletaan myös tätä testaa, jäljitä, eristä, hoida -strategiaa eli selvitetään tartuntaketjut koulussa ja asetetaan kyseiset henkilöt karanteeniin”, ministeri Andersson kertoi.

Pääkaupunkiseudulle ei erillistä ohjetta

Epidemiatilanteessa on Suomessa suuria eroja alueittain, kun esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on todettu yli puolet koko Suomen koronatartunnoista. Pääkaupunkiseudun tai muiden korkean tarttuvuuden alueiden kouluille ei kuitenkaan ole annettu erityisohjeita lähiopetukseen palaamisen järjestelyihin, vaan tarvittaessa tilanteisiin reagoidaan paikallisesti tartuntatautilain avulla, Andersson kertoi tilaisuudessa.

”Ne päätökset, mitä olemme tehneet, liittyvät siihen, että näistä koko maan kattavista, kaikkia alueita samalla tavalla kohtelevista rajoitustoimista on nyt opetuksen ja koulutuksen osalta luovuttu. Tavoitteena pitäisi olla se, että me jatkossa voimme soveltaa normaaliolojen lainsäädäntöä koulutuksessa ja opetuksessa ja tehdä sitten paikallisia ratkaisuja, mikäli epidemiatilanne sellaisia edellyttää”, Andersson vastasi Uudelle Suomelle.

Ministerin tiedossa ei ole, että esimerkiksi pääkaupunkiseudun kouluissa olisi tehty muusta maasta poikkeavia erityisjärjestelyitä.

Opetusta ulkotiloissa, valmisteilla lakimuutos

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen muistutti, että lähiopetukseen palattaessa eli torstaista 14.5. alkaen voimassa ovat normaalit poissaolosäännöt, eli poissaololupaa pitää hakea koululta. Erityisistä opetusjärjestelyistä voidaan yksittäisten oppilaiden kohdalla tehdä päätös, ja esimerkiksi riskiryhmäläinen voi jäädä pois koulusta lääkärin arvioon perustuen.

Kouluissa pyritään väljyyteen ja tarkan hygienian noudattamiseen, Heinonen kertoi. Kouluja on aiemmin kehotettu ryhtymään tilajärjestelyihin, jotta erilaisten ylimääräisten tilojen kuten tyhjillään olevien lukiorakennusten käytöllä saataisiin peruskoululaisille lisää opetustiloja.

Opetuksen järjestäminen poikkeaa pienessä kyläkoulussa ja monen sadan oppilaan suurkoulussa, joten käytännön ratkaisut voivat ja niiden täytyykin olla paikallisia, Heinonen kertoi.

”Tarvittavaa väljyyttä tilojen käytössä saadaan suosimalla oppimisympäristöinä sisätilojen lisäksi koulun tai päiväkodin pihaa sekä muuta lähiympäristöä ja luonnossa liikkumista”, Heinonen kertoi.

Luokkien siirtymistä tilasta toiseen vältetään, ja yhden opettajan on tarkoitus ainakin alaluokilla pysyä saman luokan kanssa koko päivän ajan. Myös ruokailu suoritetaan luokissa, ulkona tai vaihtoehtoisesti vuoroissa ruokalassa, ja annosten tulisi olla valmiiksi annosteltuja.

Ministeri Andersson muistutti, että korona-ajan käytäntöjä koulunkäyntiä varten ei luoda vain toukokuun kahta viimeistä viikkoa varten.

”On mahdollista, että opetusta joudutaan jatkamaan erityisjärjestelyin myös syksyllä”, Andersson sanoi.

Tätä ajatellen opetusministeriössä on valmisteilla ”varmuuden vuoksi” myös väliaikainen muutos perusopetuslakiin, jotta perusopetuksessa olisi epidemiatilanteen sitä vaatiessa mahdollista vuorotella lähi- ja etäopetuksen välillä, Andersson kertoi. LUE TARKEMMIN:

LUE MYÖS: