Nuorena kuuden euron tuntipalkalla töitä tehnyt Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson katsoo, että kenenkään ei pitäisi Suomessa joutua työskentelemään niin alhaisella palkalla.

– Olen nuorempana ollut töissä alalla, jossa ei silloin ollut työehtosopimusta, ja silloin mun tuntipalkka oli kuusi euroa. Itse pärjäsin sillä silloin sen takia, että asuin kotona, mutta jos olisin asunut omassa asunnossa ja vastannut kaikista omista menoistani, en olisi pystynyt tulemaan sillä kuukausipalkalla toimeen, Andersson totesi eduskunnan kansalaisinfossa järjestetyssä tilaisuudessa perjantaina.

Vasemmistoliitto esittää kymmenen euron minimipalkkaa Suomeen. Suomessa on työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan lähes 225 000 palkansaajaa, joiden palkoista ei ole sovittu lainkaan työ- tai virkaehtosopimuksilla. Päättämällä minimipalkasta myöskin työ- ja virkaehtosopimusten ulkopuolella olevien palkoista sovittaisiin laissa.

Lue myös: Vasemmistoliitto: Minimipalkka 10 €/h Suomen lakiin

Sosiaalipolitiikan dosentti Jouko Kajanoja, entinen SKP:n työvoimaministeri vuosilta 1981–1982, oli vasemmistoliiton tilaisuudessa arvioimassa Anderssonin esittämää ehdotusta 10 euron minimipalkasta.

– Kuulin juuri eilen, että pääkaupunkiseudun rakennusalalla työskentelevistä 50 prosenttia on ulkomaalaisia. Kaikki näkevät, että palveluammateissa tämä kasvaa aika nopeasti. Se on aika iso tekijä. Näiden tekijöiden seurauksena on yleinen eriarvoisuuden kasvu, kun ansiotulot eroavat toisistaan ja yhä useampi ei tule enää kohtuullisesti toimeen ansioillaan, Kajanoja sanoi.

Vasemmistoliitto katsoo, että juuri minimipalkan käyttöönotolla voitaisiin lakiteitse turvata jokaiselle työntekijälle oikeus kohtuulliseen elintasoon.

Keskustelua kilpailukyvystä ja Wahlroosista

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoitteena on ollut Suomen kilpailukyvyn nostaminen alentamalla yksikkötyökustannuksia. Käytännössä tämä ollaan toteuttamassa kilpailukykysopimuksessa pidentämällä työaikaa ilman, että työntekijöiden palkat nousevat. Sipilän mukaan tämä tuo yritykselle pitkällä aikavälillä enemmän resursseja, jolloin yrityksillä on mahdollisuuksia palkata lisää työntekijöitä ja investoida. Oppositiossa on suhtauduttu epäileväisesti siihen, palkkaavatko yritykset siitäkään huolimatta lisää työntekijöitä, vai valuvatko tulonsiirrot esimerkiksi entistä suurempina osinkoina omistajille.

Vasemmistoliiton esitystä on tuoreeltaan kritisoitu siitä, että joidenkin alojen työehtosopimusten minimipalkat ovat kymmenen euron rajaa matalammat, ja lakiin kirjattu minimitaso voisi aiheuttaa työpaikkojen menetyksiä sekä laskea Suomen kilpailukykyä. Andersson ei näe 10 euron minimipalkkaa ongelmana Suomen kilpailukyvylle.

– No ovatko palkat korkeammat Suomessa kuin meidän kilpailijamaissa? Jos tarkastelee yksikkötyökustannuksen hintaa, ei ole. Päinvastoin Suomen teollisuudenkin puolella meidän palkat ovat varsin kilpailukykyisellä tasolla verrattuna Saksaan ja Ruotsiin. Tämä on ensimmäinen virhe hallituksen ajattelumallissa, Andersson sanoi.

– Toinen virhe on se, että jos halutaan parantaa suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä, niin onko palkkakilpailu edes mahdollinen keino sitä tehdä? Jos vertaamme Suomea esimerkiksi Venäjään tai Baltian maihin, me emme tule sitä palkkakilpailua koskaan voittamaan, hän lisäsi.

Anderssonin mukaan suomalaisten vientiyritysten vahvuudet ovat tuotteiden laadussa, korkeassa osaamisessa ja toimitusvarmuudessa.

–Suurin ongelma vientiteollisuudessa on rakennemuutos. Nokian korkean tuottavuuden työpaikat ovat hävinneet meidän teollisuuden puolelta. Niitä uusia korkean tuottavuuden tuotteita ei luoda palkkakilpailulla vaan luodaan nimenomaan sillä, että meillä on riittävät resurssit tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Nyt niitä on vähennetty. Tekesiltä, Suomen akatemialta ja korkeakouluilta on leikattu, Andersson kertoo.

Kajanoja ihmettelee valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen elokuista lausuntoa, jonka mukaan suomalaisten pitäisi hyväksyä palkkaerojen kasvu.

– Hetemäki esitti, että tuloeroja pitäisi lisätä, mikä lisää eriarvoisuutta. Se on hämmentävää, koska sekä [taloudellisen kehityksen järjestö] OECD että [kansainvälinen valuuttarahasto] IMF ovat molemmat esittäneet aika vahvasti sitä, että tuloerojen lisääminen on talouden kehityksen kannalta huono asia, suurempi tulojen tasa-arvoisuus lisää kansantulon vauhtia tai talouskasvua. Tutkimustulokset viittaavat tällaiseen arvioon, Kajanoja sanoi.

Anderssonin mukaan työelämäkeskustelu on viimeisen vuoden aikana pyörinyt liian pitkälle vain sen ympärillä, kuinka paljon työntekijä maksaa.

– Ikään kuin Suomen kilpailukyvyn keskeisin ongelma olisi se, että meillä on liian korkea palkkataso meidän vientiteollisuudessa. Vasemmistoliitto ei jaa tätä hallituksen esittämää analyysia, Andersson sanoi.

– Meidän mielestämme pitäisi työmarkkinapolitiikassa keskittyä siihen, että vahvistetaan ne vahvuudet, joita Suomella on ja tähänkin asti ollut eli panostetaan osaamiseen, tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Panostetaan investointien lisäämiseen, erityisesti tuotekehityksen puolella ja logistiikkaan, hän totesi.

Vasemmistoliiton mukaan työelämän ongelmat liittyvät työelämän tasa-arvoon, työtä tekevien köyhyyteen, vastentahtoisen osa-aikatyön yleistymiseen ja työpahoinvointiin.

– Nythän monet kokoomuslaiset ja elinkeinoelämän keskusliitto ovat viimeisten kuukausien aikana kampanjoineet matalapalkkatyön lisäämisen puolesta siitä huolimatta, että ei ole mitään näyttöä siitä, että suuret palkkaerot ja korkea työllisyysaste olisivat yhteydessä toisiinsa, Andersson sanoi.

Finanssivaikuttaja Björn Wahlroos ehdotti keskiviikkona , että Suomessa otettaisiin perustulo käyttöön, mutta palkkoja laskettaisiin.

Andersson ei innostu Wahlroosin ehdotuksesta.

– Emme kannata sitä, että perustulo kytketään tällaiseen yleiseen palkanalennuslinjaan tai malliin, vaan perustulon suurin etu on, että se mahdollistaa lyhytaikaisemman työn vastaanottamisen, Andersson kommentoi.

Hän uskoo, että pahimmillaan Wahlroosin ehdotus olisi sellainen tulonsiirto yrityksille, joka johtaisi liiankin rajuun palkkojen laskuun.

Alla Vasemmistoliiton esityksen Twitterissä kohtaamaa kritiikkiä.