Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toivoo sotesta laajaa keskustelua kuntavaalien yhteydessä. Hän huomauttaa, että kansalla on vasta nyt kuntavaalien kautta mahdollisuus sanoa mielipiteensä niin sanotusta valinnanvapausmallista, jota vasemmistoliitto kutsuu pakkoyhtiöittämiseksi. Hän sanoo Uuden Suomen haastattelussa, että uskoo hallituksen julistaman valinnanvapausmallin vielä kaatuvan omaan mahdottomuuteensa.

Valinnanvapausmalli siirtäisi vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluiden tuotannosta ja tarpeen arvioinnista niin yksityisille kuin julkisille palveluyhtiöille. Kansa tosin lienee jo aikoja sitten pudonnut kärryiltä siitä, missä sotessa mennään. On vaikea uskoa, että poliitikotkaan enää tajuavat tilannetta. Andersson vakuuttaa, että hän tajuaa.

–Mutta en lähde takuuseen siitä, että kaikki poliitikot ymmärtävät, hän sanoo Uudelle Suomelle eduskunnan pikkuparlamentissa.

–Jotkut esimerkiksi antavat sellaista kuvaa, että tässä oltaisiin antamassa työterveydenhuoltoa kaikille pienituloisille, mikä ei pidä paikkaansa.

Andersson huomauttaa, että jos joku on väsynyt soteen, nyt kannattaa herätä, sillä sen yhteydessä päätetään erittäin isoista asioista jokaisen kansalaisen kannalta. Hallitus on kytkenyt soten maakuntauudistukseen, joka myös on valtava muutos.

–Suomalaiset eivät ole saaneet ottaa tämän kaltaiseen soteen kertaakaan vielä kantaa. Viime eduskuntavaaleissa kukaan ei puhunut sanakaan pakkoyhtiöittämisestä.

–Jos käy niin huonosti, että hallitus saa ajettua läpi tämän kaikkien asiantuntijoiden kritisoiman pakkoyhtiöittämis- ja ulkoistamismallin, silloin keskeisin tapa valmistautua siihen, on vahvistaa kunnissa julkista palvelutuotantoa, jotta sillä olisi mahdollisimman vahva asema, kun kilpailu avataan. Tästä näkökulmasta kulkeutuu melko huolestuttavaa viestiä ympäri Suomen. Joissakin kunnissa mietitään jo nyt, miten myydään yksityisille tätä ja tuota palveluyksikköä.

”Koko malli on kokoomuksesta lähtöisin”

Anderssonin mielestä nyt ainoa oikea ratkaisu on perääntyä valinnanvapausmallista ja ryhtyä parlamentaarisesti valmistelemaan sote-uudistusta kaikkien puolueiden yhteistyönä. Valinnanvapauslakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy maaliskuun lopulla. Tiistaina julkaistusta valinnanvapauslain valtiosääntöoikeudellisesta arviosta ilmeni jo, että luonnos vaatii useita täsmennyksiä ja isojakin muutoksia perustuslain näkökulmasta.

–Koko malli on kokoomuksesta lähtöisin. Se on ihan uusi elementti suhteessa siihen, mikä on tähän asti ollut sotessa idea ja mihin kaikki puolueet viime kaudella yhteisesti sitoutuivat. Hallituksen pitäisi perääntyä valinnanvapausmallista. Malli tarkoittaa sitä, että mikään alkuperäisistä tavoitteista ei ole toteutettavissa, vaan saadaan ainoastaan se markkinoille avaaminen.

Anderssonin mukaan kaikkien muiden puolueiden paitsi kokoomuksen mielestä soten päävastuu pitäisi säilyttää julkisella puolella.

–Siitä ovat kaikki samaa mieltä tässä talossa paitsi kokoomus. Se, että he saavat näin paljon valtaa viedä koko uudistusta tällaiseen suuntaan, minusta se on anteeksiantamatonta.

Andersson on varma siitä, että soten aikataulu ei toteudu, jos hallitus aikoo pitää maakuntauudistuksen ja soten yhtenäisenä pakettina. Vasemmistoliiton mielestä hallituksen valinnanvapausmalli on pidettävä erillään maakunta- ja sote-uudistuksesta.

Maakuntauudistus on Anderssonin mielestä tervetullut, sillä Suomen aluehallinto on nykyään hyvin hajanainen. Hallintorakennetta tulisi yhtenäistää ja lisätä samalla läpinäkyvyyttä, mutta nykyehdotus ei ole sellainen, mitä vasemmistoliitto tavoittelisi lähinnä pakkoyhtiöittämisen takia. Puolueen lähtökohta on se, että maakunnille saataisiin aito itsehallinto, mikä edellyttää ainakin kolmea kriteeriä: päättäjät on valittava suorilla vaaleilla, maakuntavaltuustoilla pitää olla aidosti valtaa päättää ja myös talouspoliittista liikkumavaraa, mikä tulisi maakuntaveron kautta.

–Emme kannata maakuntaveroa siksi, että meille olisi itseisarvo, että olisi mahdollisimman paljon veroja, vaan se liittyy maakuntien itsehallintoon.

–Jos maakunnilla ei ole verotusoikeutta, ne ovat käytännössä kokonaan valtion ohjauksen alaisuudessa.

”Suomalainen koulu on eriarvoistumassa – käännettävä pian”

Vasemmistoliiton suurimmaksi kuntavaaliteemaksi Andersson nostaa kuitenkin varhaiskasvatuksen ja sivistyspalvelut. Puolue ajaa kaikille yhtäläistä päivähoito-oikeutta ja mahdollisimman pieniä ryhmäkokoja varhaiskasvatukseen ja kouluihin.

–Viime vuosina on tullut yhä enemmän tutkimustuloksia siitä, että suomalainen peruskoulu on eriarvoistumassa ja näen, että seuraava neljän vuoden kausi on se aikajakso, jolloin tämä kehitys pitää saada käännettyä.

Eduskunta päätti joulukuussa 2015 rajata lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta 20 tuntiin viikossa, jos vanhemmat eivät ole kokoaikatyössä tai opiskele päätoimisesti. Lisäksi varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja kasvatettiin. Näitä leikkauksia ei kuitenkaan ole ollut pakko toteuttaa kunnissa. Vasemmistoliiton mielestä varhaiskasvatuksessa yli 3-vuotiaiden ryhmissä jokaista aikuista kohden pitäisi olla seitsemän lasta nykyisen kahdeksan sijaan. Perusopetuksessa ryhmäkoko olisi maksimissaan 20.

Vasemmistoliitto on huolissaan myös digitaalisuuden yleistymisen aiheuttamasta eriarvoisuudesta. Anderssonin mukaan kaikilla oppilailla perhetaustaan katsomatta on oltava yhtäläiset välineet käydä koulua. Hän huomauttaa, että kaikissa perheissä ei ole varaa hankkia iPadia joka lapselle.

–Keskustelu siitä, voivatko lapset käyttää omia välineitään koulussa, luo eriarvoistavan lähtötilanteen. Alueelliset erot voivat tässä olla isoja. Joissakin kouluissa tähän on varauduttu hyvin ja joissakin on ongelmia jo pelkän langattoman verkkoyhteyden toiminnassa.

Vasemmistoliitto lupaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle jatkokoulutuspaikan. Käytännössä tämä varmistetaan niin, että toisella asteella on riittävästi aloituspaikkoja.

–On tärkeää kunnallisesti torjua koulutusleikkauksia, joita hallitus valtakunnallisesti tekee.

Andersson on huolissaan etenkin ammatillisesta koulutuksesta, johon viime vuonna hyväksytyt leikkaukset tulevat hänen mukaansa näkymään laadussa. Vastikään hän tapasi kotipaikkakunnallaan Turussa ammattikoululaisen, joka saa alle 20 tuntia lähiopetusta viikossa.

–Tämä huonontaa mahdollisuutta päästä läpi näyttökokeista ja voi johtaa keskeyttämisten lisääntymiseen.

Miksi Suomessa ei voi palata töihin osa-aikaisesti?

Tällä viikolla julkisuudessa on keskusteltu perhevapaamalleista, kun kokoomus ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisivat omat mallinsa. Myös Vasemmistoliitto on julkaissut omansa, joka monien muiden perhemallien tavoin sisältää isille korvamerkityt isyysvapaat, joita ei siis voi pitää kukaan muu kuin isä. Vasemmistoliiton mallissa kiintiö on 6 kuukautta. Anderssonin mukaan äitien työelämään aktivoimisessa on tärkeää pyrkiä jakamaan vastuuta laajemmin myös isälle.

–Tutkimusten mukaan isät käyttävät eniten heille korvamerkittyjä vapaita, jolloin olisi paremmat edellytykset jakaa perhevapaita vanhempien välillä. Suomalaisille työmarkkinoille tarvitaan kuitenkin myös asennemuutos.

Anderssonin mukaan erot osa-aikatyössä selittävät paljolti sitä, että suomalaisäidit päätyvät kotiin pidemmäksi aikaa kuin muissa Pohjoismaissa. Syntyvyys on vähentynyt Suomessa dramaattisesti, ja Andersson uskoo, että halukkuus hankkia lapsia kasvaisi, jos sitä ei koettaisi työuran jarruna.

–Naiset tekevät Suomessa Pohjoismaista vähiten vapaaehtoista osa-aikatyötä ja eniten vastentahtoista. Meillä on liikaa naisvaltaisilla aloilla, esimerkiksi kaupan alalla, sellaisia työntekijöitä, jotka saavat liian vähän tunteja, mutta liian vähän sellaisia joustavia malleja työelämässä, jotka mahdollistaisivat sen, että lapsen saamisen jälkeen voisi palata nykyistä nopeammin osa-aikaisesti töihin.

”Törkeästi ajoitettu ilmoitus EK:lta”

Suomen työmakkinoilla käy kova myllerrys, ja Vasemmistoliitto listaa vaaliohjelmassaan tavoitteeksi paremman työllisyyden ja hyvät työehdot. EK irtisanoi helmikuussa keskusjärjestösopimukset, mikä on saanut aikaan suoranaisen työmarkkinasodan. Anderssonin mukaan ilmoitus oli ”äärimmäisen törkeästi ajoitettu”.

Anderssonin mielestä Suomen tulisi pikkuhiljaa pyrkiä irti ”äärimmäisen vanhanaikaisesta mallista, jossa ajetaan pelkästään palkkojen heikentämistä”. Andersson allekirjoittaa monien liittojen esittämän näkemyksen siitä, että erityisesti naisvaltaisille matalapalkka-aloille tarvitaan nyt palkankorotuksia. Hän huomauttaa, että näillä aloilla on eletty jo vuosikaudet palkkakuopassa.

–Kiky edustaa vanhanaikaista ajattelua. Kikyssä sovittu lomarahojen leikkaus, joka tuli vain julkisen sektorin työntekijöille, oli äärimmäisen epäreilu. Kuka voi argumentoida niin, että suomalaisen vientiteollisuuden puolella jonkun terästehtaan kilpailukyky paranee sillä, että kajaanilaisen lastenkodin työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 prosenttia?

Anderssonin mielestä tilanne ei ole viime vuosina näyttänyt siltä, että mitään palkankorotusvaraa ei ole. Korottaminen olisi Anderssonin mukaan myös kansantaloudellisesti järkevää, sillä se toisi ostovoimaa, mikä tarkoittaisi kulutuksen kasvamista.

Kilpailukykyä työhyvinvoinnilla ja tuotekehityksellä

Hallitus ja työnantajapuoli ovat ajaneet työpaikoille paikallista sopimista. Andersson huomauttaa, että se on mahdollista jo nyt. Hänen mielestään nykytavoitteissa on pikemminkin kyse siitä, että työnantajille haetaan mahdollisuutta maksaa palkkoja alle työehtosopimusten vähimmäispalkkojen. Andersson huomauttaa, että Suomi ei tule koskaan voittamaan palkanalennuskilpailua verrattuna moneen muuhun maahan. Sen sijaan pitäisi kiinnittää huomiota työn tuottavuuden parantamiseen.

–Meidän pitäisi panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomessa tehtyjä tuotteita pitää saada jatkojalostettua niin, että saamme niistä kovempaa hintaa, eli tarvitaan lisää korkean tuottavuuden tuotteita ja työpaikkoja. Tässä suhteessa trendi on ollut meillä päinvastainen kuin keskeisissä kilpailijamaissa.

–Toiseksi pitäisi panostaa työhyvinvointiin, missä kunnilla voisi olla iso rooli. Kunnissa voitaisiin pilotoida erilaisia työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen malleja kenties yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Mietitään, ovatko ne esimerkiksi työajan lyhentämisen malleja tai mahdollisuuksia vaikuttaa oman työn sisältöön ja järjestämiseen. Työhyvinvointiin kiinnitetään liian vähän huomiota, vaikka työpahoinvoinnista aiheutuu merkittäviä kustannuksia työnantajille.

Lue myös:

Kokoomuskonkari varoittaa terveysjättien vallasta: ”Valtava asemiin hakeutuminen” jo käynnissä

SDP:n vaikuttaja pelkää: Eduskuntaan tulossa iso härdelli – kansanedustajat pimennossa sotesta

Sote-varoitus kokeneilta lääkäreiltä: ”Rahat ovat vaarassa huveta vääriin taskuihin”

”Painajaisuni, Suomen on tultava järkiinsä” – Professori parahti Ylellä sotesta, muutoksia tulossa?

Heti tuli hehkutus Suomen suuresta uudistuksesta: ”Valinnanvapaus, here we come!”