Oppositiopuolue vasemmistoliitto haluaa kirjata lakiin 0,7:n hoitajamitoituksen, joka voisi joustaa ylöspäin.

”Vasemmistoliitto haluaa vanhustenhoidon hoitajamitoituksen kirjattavaksi lakiin 0,7:n vähimmäismitoituksella. Mitoitusta on korotettava määritellysti asiakkaiden hoidon tarpeen kasvaessa. Mitoituksen täyttymistä ja muuta hoidon laatua tulisi valvoa nykyistä tehokkaammin ja sanktioita laiminlyönneistä korottaa. Epäkohdista ilmoittavien asema tulisi turvata”, puolue linjaa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo tiedotteessa, että suomalaiset odottavat päättäjiltä aidosti vaikuttavia ratkaisuja, eikä vanhustenhoidon tilanteen kauhistelu riitä.

”Moraalin lisäksi pulaa on myös rahasta. Esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan arvioidaan panostavan noin 1,7 kertaa Suomea enemmän vanhusten hoitoon ja hoivaan. Voimavaroja on kasvatettava luomalla puolueiden yhteistyönä suunnitelma rahoitusvajeen umpeen kuromiseksi kahden seuraavan vaalikauden aikana”, Andersson ehdottaa.

LUE MYÖS: ”Tämä maa on moraalisessa konkurssissa” – Jari Sarasvuo sauhusi Ylellä: Miten heitteillejättö on mahdollista hoivakodissa?

Kaikki eduskuntapuolueet kokoomusta lukuun ottamatta haluavat kirjata lakiin hoitamitoituksen numerona. Kokoomus korostaa sitä, että hoidon tarve on yksilöllistä ja mitoituksen pitäisi joustaa tarpeen mukaan. Lakiin kirjattua mitoitusta on kritisoitu jäykkyydestä. LUE MYÖS: Kokoomuksen hoitajalinja hämmentää – Tätä tarkoittaa ”mitoitus joka ei ole numero”

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoi Uuden Suomen haastattelussa aiemmin tällä viikolla, että Tehy ajaa sitovan hoitajamitoituksen ohella myös laatunäkökulmaa eli hoitoisuuden huomioimista. Tehy ei ole linjannut tarkemmin, millä tasolla hoitajamitoituksen pitäisi olla laissa.

LUE TARKEMMIN: ”Vaikka tilastot näyttäisivät kauniilta, todellisuus on ihan toinen” – Tehyn johtaja: Riittävä hoito on ”täysin arvovalinta”

Kuntaliiton ja KT Kuntatyönantajien arvion mukaan henkilöstömitoituksen nosto 0,7:ään maksaisi 200–250 miljoonaa euroa, on Kuntalehti kertonut.

”Totta kai tämä maksaa. Sehän on ihan fakta”, sanoi Rytkönen. Hän totesi, että ”on täysin arvovalinta”, mihin yhteiskunnassa halutaan panostaa.

Tehyn kanta hoitajamitoituksessa on tiukentunut vuodesta 2012, jolloin vanhustenhoito oli viimeksi laajassa julkisessa keskustelussa. Vielä tuolloin Tehy ei kannattanut mitoitusnumeron kirjaamista lakiin.

Hallitus vastaa tänään eduskunnassa opposition välikysymykseen vanhustenhoidon tilanteesta.

LUE MYÖS: Aki Lindén: 99%:lla suomalaisista väärä käsitys hoitajien desimaaleista – Laskelmat: Tätä 0,5:n mitoitus tarkoittaa