Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson arvioi, ettei soten asiakassetelilinjauksen muuttaminen poista sote-esityksen keskeisiä rakenneongelmia.

–Oppositiolla hyvin tiedossa, että hallitus joulukuussa päätti luopua esityksestä, jonka mukaan asiakasseteli olisi ollut pakko ottaa käyttöön erikoissairaanhoidossa. Tämänhetkisen lakiesityksen mukaan maakunnille tulee velvoite tarjota asiakasseteliä useissa sosiaalihuollon palveluissa, sekä mahdollisuus tarjota niitä myös erikoissairaanhoidossa. Tämä muutos ei kuitenkaan miltään osin pelasta tai muuta niitä keskeisiä rakenneongelmia, jotka sisältyvät hallituksen sote-esitykseen, Andersson kirjoittaa Facebookissa vastauksenaan sotea Helsingin Sanomissa aikaisemmin sunnuntaina puolustaneille asiantuntijoille.

–Siirtyminen monituottajamalliin ja palveluiden markkinaehtoistaminen tarkoittaa edelleen, että sote-uudistukselle asetetut tavoitteet eivät tule toteutumaan, hän jatkaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Marina Erhola, Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo ja Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Katariina Silander kirjoittivat Helsingin Sanomissa, että että sote-uudistuksessa on riskinsä, mutta niin on valmistelun pitkittymisessäkin.

Lue tarkemmin: Sote-asiantuntijoilta painava ulostulo - HS: ”Tarpeettomalla pitkittämisellä arvaamattomat vaikutukset”

Andersson muistuttaa, että Heikki Hiilamo kirjoitti vielä 10. päivä joulukuuta, että Suomeen on tulossa "nykyistä huonompi terveydenhoito". Tuolloin Hiilamo oli vielä sitä mieltä, että uudistusta on valmisteltu huonosti ja että valinnanvapauden asettaminen integraation edelle ei ole oikea ratkaisu.

–Nyt Hiilamon mieli on muuttunut, mutta hallituksen sote-esitys ei, Andersson kuittaa.

Hän varoittaa, että palveluketjujen hajauttaminen yksityisiin terveyskeskuksiin, maakunnan liikelaitokseen, asiakasseteleiden ja henkilökohtaisen budjetin kautta tarjottaviin palveluihin tarkoittaa, että potilaiden pompottaminen lisääntyy nykyisestä, ja integraation sijasta saadaan vaikeammin hallittavissa ja ohjattavissa oleva järjestelmä.

–Kun kustannukset nousevat palvelutarjonnan laajentumisen myötä, on olemassa erittäin iso riski sille, että maakunnat joutuvat korottamaan asiakasmaksuja tai leikkaamaan palveluista. Silloin terveyserot kasvavat kaventumisen sijaan.

Anderssonin mukaan olisi täysin mahdollista rakentaa sote-järjestelmä maakuntahallinnon pohjalle, niin että maakunnat ovat sote-palveluiden järjestäjät ja pääasialliset tuottajat, jos hallitus haluaisi.

–Se olisi toisin sanoen mahdollista tehdä jo voimassa ja hyväksyttyjen lakien pohjalta, mikäli hallitus vaan on valmis luopumaan tavoitteesta palveluiden laajamittaisesta markkinaehtoistamisesta ja valmis antamaan maakunnille verotusoikeuden.

Eduskunta aloittaa alkavalla viikolla sote-lakipaketin käsittelyn.