Vasemmistoliiton Lahden valtuustoryhmä valmistautuu viemään julkisen sektorin yksityistämis- ja yhtiöittämispolitiikan laajaan laillisuuden arviointiin, mikäli Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä toteuttaa sotekeskusten kokonaisulkoistuksen yhteisyrityksen kautta. Vasemmistoliitto korostaa, että suunniteltu ulkoistus siirtäisi määräysvallan terveydenhuollon peruspalveluista yksityiselle voittoa tavoittelevalle terveysfirmalle.

Kyse on Lahden ja Kärkölän sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallitus päätti maanantaina, että yhtymä alkaa valmistella Lahden ja Kärkölän sosiaali- ja terveyskeskusten palvelutuotannon uudelleenjärjestelyitä virkamiesesityksen mukaisesti.

Lue lisää:

Vasemmistoliiton Lahden valtuustoryhmän puheenjohtajan Elisa Lientolan mukaan tilanne ei ole lainmukainen, jos kuntalaiselle ei jää mahdollisuutta valita julkista palvelua yksityisen sijaan. Siksi valtuustoryhmä on valmis katsomaan asian loppuun vaikka oikeusteitse.

”Demokratia toteutuu maakunnassa sotepalveluiden osalta tälläkin hetkellä lähes olemattomalla tavalla. Emme voi hyväksyä ulkoistusta, joka tätä tilannetta hyväksikäyttäen siirtäisi päätösvallan perustason palveluiden osalta pörssiyhtiölle ja takaisi tälle maakunnan kokoisen markkinaosuuden perusterveydenhuollosta myös soteuudistuksen toteutuessa”, Lientola sanoo tiedotteessa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson tuomitsee yksityistämiskehityksen täysin.

”Suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kaupallistaminen jatkuu paikallisella tasolla, vaikka hallitus valmistelee julkiseen palvelutuotantoon pohjautuvaa sote-mallia. Tällaisten ulkoistusten seurauksena päätäntävaltaa suomalaisten sote-palveluista siirretään voittoa tavoittelevien osakeyhtiöiden käsiin. Kehitys pitää nyt kyseenalaistaa myös oikeudellisesti sillä Suomen perustuslaki turvaa kansalaisille oikeuden terveyspalveluihin kaikissa olosuhteissa”, hän sanoo.

Lue myös:

Vasemmistoliiton mukaan hallitsematon yksityistämiskehitys vaarantaa koko suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen, jota hallitus hoitaa paraikaa muun muassa hoitajamitoituksen ja sote-uudistuksen muodossa.

Andersson muistuttaa, että julkisella vallalla on aina viime kädessä vastuu huolehtia sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuudesta.

”Näin totesi myös perustuslakivaliokunta sote-käsittelyn yhteydessä”, hän huomauttaa.

Viime vuosina lisääntyneet julkisten palveluiden yksityistämis- ja yhtiöittämishankkeet ovat nostaneet esiin liiketoimintaan ja kaupallisuuteen perustuvan toiminnan haasteita julkisten palveluiden tuottamisessa. Sellaisia ovat muun muassa läpinäkyvyyden puute, vaaleissa valittujen päättäjien budjettivallan pienentyminen sekä työntekijöiden oikeuksien heikkeneminen.

”Suomesta löytyy useita karmeita esimerkkejä niin yksityisten hoivakotien, Kemiran kuin Carunankin osalta, mutta koskaan ei ole kunnolla selvitetty, miten kalliiksi nämä päätökset ovat kokonaisuudessaan tulleet veronmaksajille”, Andersson kommentoi.

Lue myös:

Vasemmistoliiton mukaan arvioinnin puitteissa tulisi tarkastella tehtyjä yksityistämis- ja yhtiöittämishankkeita ainakin seuraavista näkökulmista: työntekijöiden oikeudet ja palkkaus, palveluiden laadun säilyminen ja perusoikeuksien ja demokratian toteutuminen sosiaali- ja terveyspalveluissa, huoltovarmuus, palveluiden hintataso, hankkeeseen liittyvän raportoinnin julkisuus, rahankäytön läpinäkyvyys ja palvelutuotannon ilmastoystävällisyys.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL esitti jo huolensa siitä, että Päijät-Hämeen suunnitelmia on järjestää sosiaali- ja terveyspalvelua yhdessä yksityisen terveysalan yrityksen kanssa on perustuslain vastainen.

Perustuslakivaliokunta linjasi selvästi viime vuonna, että sote-palveluiden on oltava riittäviä. JHL:n mukaan linjaus on voimassa, vaikka sote-uudistus kaatuikin viime hallituskaudella. Perustuslain 19 ja 22 pykälien mukaan julkisen sektorin on turvattava kansalaisten peruspalvelut riittävästi, yhdenvertaisesti ja kaikille.

Lue seuraavaksi: