Opettajien ammattiliitto OAJ pettyi hallitusohjelman kirjaukseen erityisopetuksesta ja sen resursseista. Opetusministeri Li Andersson (vas) vakuuttaa, että hallitus on myös konkreettisesti vahvistamassa oppimisen tukea, ei vain selvittämässä ongelmien laajuutta.

Iltalehti kertoi opettajien ja OAJ:n pettymyksestä maanantaina. Lehden mukaan opettajat pettyivät siihen, että erityislapset ovatkin toiveiden vastaisesti jäämässä tavallisiin luokkiin ja että hallitusohjelman kirjaukset asiasta jäävät selvitysten tasolle.

Rinteen hallituksen ohjelmassa todetaan erityisopetuksesta seuraavasti: ”tarkastellaan erityisopetuslainsäädännön ja siihen sisältyvän inkluusion [oikeus kuulua luokkayhteisöön] toimivuutta ja näihin kohdennettujen resurssien riittävyyttä muun muassa oppilaiden yhdenvertaisuuden ja opettajien jaksamisen näkökulmasta”.

”Me ja hallituskin on selvittänyt jo sen useaan kertaan ja tiedetään, että se ei toimi, eikä siellä ole resursseja”, sanoi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka Iltalehdelle.

Opetusministeri Andersson vastaa Iltalehden juttuun tiedotteessaan. Hän myöntää, että oppimisen tuen kokonaisuutta ”ei ole saatu riittävän hyvin toimivaksi ja monissa kunnissa resurssien puute on johtanut tilanteeseen, jossa erityisopetuksen inkluusio toteutetaan vailla riittäviä resursseja”.

Anderssonin mukaan vuonna 2011 voimaan tulleiden perusopetuslain muutosten tavoitteena oli muun muassa vahvistaa esi- ja perusopetuksen oppilaiden oikeutta saada oppimisen ja koulunkäynnin tukea riittävän varhain.

”Lainsäädäntömuutoksiin ei kuitenkaan liittynyt konkreettista määräystä erityisen tuen oppilaiden inkluusiosta tai opetuksen järjestämisestä yleisopetuksen opetusryhmissä. Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjä päättää edelleen opetuksen toteutuspaikasta ja voi siten edelleen järjestää sen myös pienryhmissä. Erityiskoulujen määrä Suomessa lähti tämän lisäksi selkeään laskuun opetuksen järjestäjien päätöksillä jo 2000-luvun alussa eikä vasta 2011 perusopetuslainsäädännön muutosten voimaantulon jälkeen”, Andersson kertoo.

Anderssonin mukaan hallitus ei aio vain selvittää vaan ”toimeen myös ryhdytään”.

”Hallitusohjelmassa on tunnistettu laajasti koulutuksellisen tasa-arvon ongelmat kaikilla koulutusasteilla. Rinteen hallitus panostaa 190 miljoonaa euroa perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen hallituskauden aikana”, ministeri sanoo.

”Selvitämme oppimistulosten laskun syitä tutkimushankkeella. Laadimme erillisohjelman maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten oppimisen edellytysten parantamiseksi ja koulutussiirtymien sujuvoittamiseksi. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että mikäli ryhmässä on paljon tukea tarvitsevia, sillä voi olla negatiivinen vaikutus oppimistuloksiin, mutta muutama tukea saava oppilas voi parantaa myös muiden oppimista.”

Anderssonin mukaan hallitus aikoo muun muassa kohdistaa erilaista tukea luki- tai puheen tuottamisen häiriöiden varhaisempaan havaitsemiseen ja tuen havaitsemisen ja tuen kohdentamiseen. Lisäksi, kuten todettua, erityisopetuslainsäädännön ja siihen liittyvän inkluusion toimivuutta ja näihin resurssien riittävyyttä tarkastellaan.

”Tässä yhteydessä tulemme myös selvittämään henkilöstömitoitukset yhtenä mahdollisena ratkaisuna tilanteeseen.”

Hänen mukaansa opettajamitoitukset eivät ole pelkästään kustannuskysymys, vaan myös henkilöstön saatavuus pitää huomioida.

”Mikäli päädytään sitoviin mitoituksiin, todennäköisesti rahoituksen ohella on lisättävä myös opettajien ja erityisopettajien koulutusta. Kelpoisten erityisopettajien saatavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja.”

LUE MYÖS:

Anne Bernerin junasuunnitelman jyrännyt Sanna Marin käy nyt taksilain kimppuun

HUS-pomo varoittaa geenitietoja koskevasta riskistä: ”Epäilen vahvasti, että ei ole ensimmäinen asia, jonka ministerit haluavat kertoa”

Tästä syystä kolme ministeriä joutui täydentämään ilmoituksia sidonnaisuuksista: ”Arvuuttelevat, pitääkö ilmoittaa vai eikö pidä”