Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi

Ruoantuotanto ja muu elintarvikeketju kuormittavat Itämerta oletettua enemmän, kertovat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT uuteen tutkimukseen perustuen.

Itämeren rehevöitymistä voitaisiin vähentää ruokavalinnoilla, tutkijat muistuttavat – toisin sanoen vähentämällä lihansyöntiä edes ravitsemussuositusten mukaiseen määrään.

Itämeren typpi- ja fosforikuormasta suurin osa on peräisin ruuantuotannosta. Eniten merta rehevöittää rehun ja siten välillisesti lihan tuottaminen. Rehuntuotantoon käytetään yli puolet peltopinta-alasta Itämeren ympäristössä.

Lihan ja maidon tuottamisesta aiheutuvan typpikuorman havaittiin olevan aiemmin oletettua suurempi. Elinkaariarvioinnit ovat yleisesti laskeneet naudanlihan typpikuormitukseksi 30–50 grammaa typpeä lihakiloa kohden.

Uusi laskelma tuplaa arvion.

–Tämän tutkimuksemme arvion pohjana oli koko elintarvikeketjun malli. Sen mukaan naudanlihakilon typpikuormitus on 78 grammaa, sanoo vanhempi tutkija Yrjö Virtanen MTT:stä.

Suomalaiset syövät enemmän lihaa kuin koskaan. Lihankulutus on lisääntynyt 20 prosenttia Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana. Sama trendi vallitsee koko Itämeren rannikolla: Viron lihankulutus on kasvanut 20 prosenttia ja Latviassa lihaa syödään jopa kaksinkertainen määrä verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tasoon.

Jokainen suomalainen voisi lihankulutustaan vähentämällä pienentää omalta osaltaan Itämeren ravinnekuormitusta, uskaltavat SYKE ja MTT pohtia. Tällä hetkellä Suomessa lihankulutus eli eläinproteiinin osuus kokonaisenergiansaannista ylittää ravitsemussuositukset.

–Ravitsemussuositusten mukaisesti syömällä voimme vähentää maatalouden kuormitusta noin seitsemän prosenttia, tutkija Virpi Vorne MTT:stä arvioi.

Sianlihan ja kananmunien tuotannon aiheuttama typpikuorma on noin kolmasosa naudanlihan kuormasta. Sen sijaan esimerkiksi viljakilon ja maitolitran tuotantoketjut aiheuttavat vain noin viidestoistaosan naudanlihakilon typpikuormituksesta. Perunakiloa kohti typpikuormitusta syntyy vain sadasosa naudanlihaan verrattuna.

Ruuantuotannon Itämerelle aiheuttamaa haittaa voidaan oleellisesti pienentää myös nostamalla satotasoja ja ravinteiden käytön ekotehokkuutta.