Lihan kulutus kääntyi Suomessa viime vuonna laskuun.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan jokainen suomalainen söi viime vuonna keskimäärin 79,8 kiloa luullista lihaa. Määrä on 1,5 kiloa edellisvuotta vähemmän. Luvut ovat ennakkotietoja viime vuoden kulutuksesta, ja niissä ovat mukana myös riista ja sisäelimet.

Suomalaiset ovat syöneet viime vuosina lihaa ennätyspaljon, keskimäärin yli 81 kiloa vuodessa. Parissa vuosikymmenessä määrä on kasvanut 10 kiloa. Viime vuonna kulutus laski kuitenkin vuoden 2015 lukemiin.

Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Mari Niva uskoo, että tilastoissa näkyy nyt viime vuosien vilkas keskustelu lihan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista.

”Etenkin punaisen lihan kulutuksessa mennään alaspäin”, Niva kertoo.

Niva ei pidä muutosta silti vielä dramaattisena.

”Pieniä notkahduksia ja nousuja on tullut aiempinakin vuosina. Muutoksen pysyvyydestä ei voi sanoa mitään varmaa.”

Kulutusmuutosten taustalla voi olla osin myös hintaan ja valikoimaan liittyviä muutoksia.

Eniten viime vuonna laski sianlihan kulutus. Possua suomalaiset söivät vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Keskimäärin kulutus oli 30,8 kiloa henkeä kohti eli noin viisi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Myös naudanlihan kulutus laski 2,5 prosenttia 18,8 kiloon.

Broilerin nousukiito ei sen sijaan katkennut. Siipikarjanlihan kulutus kasvoi liki neljä prosenttia uuteen ennätykseensä, 26,6 kiloon.

Nivan mukaan suurin muutos onkin tapahtunut siinä, millaista lihaa suomalaiset syövät. Possusta on siirrytty broileriin, mutta naudanlihan kulutus on pysynyt vajaassa 20 kilossa jo pitkään.

Kauran kulutus 30 prosentin kasvussa

Kulutustilastoissa näkyy kuitenkin Nivan mukaan viitteitä siitä, että suomalaiset ovat alkaneet kyseenalaistaa eläinperäisen ruoan roolia lautasella.

”Maitotuotteiden ja juustonkin kulutus laskee ja maitoa korvataan kasvipohjaisilla tuotteilla”, Niva sanoo.

Rasvattoman maidon kulutus on laskenut viidessä vuodessa 40 prosenttia. Juustoa suomalaiset söivät nyt saman verran kuin vuonna 2014.

Samaan aikaan kauran kasvava suosio jatkuu. Suomalaiset söivät viime vuonna kauraa 9,5 kiloa henkeä kohti, eli liki 30 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Niva uskoo, että kasvun taustalla on ainakin osin lihan ja maitotuotteiden korvaaminen kaurapohjaisilla tuotteilla.

Tilastoissa ei ole mukana palkokasveja, jotka ovat toinen yleinen lihan tilalla käytetty proteiininlähde.

Terveellisyys on toinen tilastoissa näkyvä trendi. Tuoreiden vihannesten kulutus nousi uuteen ennätykseensä, kun taas sokeria suomalaiset söivät keskimäärin vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla.

Koronakevään vaikutuksia tutkitaan

Kuluvan vuoden tilastoissa koronakevät voi näkyä poikkeuksena.

”Yhtäältä on voitu hakea tuttuja ja turvallisia vaihtoehtoja, toisaalta kotona on voinut olla aikaa kokeilla uudenlaisia ruokia ja hakea siitä elämyksiä”, Niva arvioi.

Koronavirustilanteen vaikutuksia suomalaisten ja muiden eurooppalaisten ruokailutottumuksiin selvitetään Nivan mukaan parhaillaan kansainvälisessä tutkimuksessa.

LUE MYÖS: