Maa- ja metsätalousministeriö on selvittänyt ruokavalion ilmastovaikutusta pienentäviä ruokavalioita ja ”ilmastoruokavalioon” siirtymisen vaikutusta Suomen elintarvikejärjestelmään. Tutkimus on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa.

RuokaMinimi-hankkeen loppuraportin mukaan ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 prosenttia ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarannosta. Nykyistä keskivertoruokavaliota ilmastoystävällisempiä ruokavalioita voi olla monenlaisia, mutta yksi asia niitä raportin mukaan yhdistää: ilmastohyötyjen tavoittaminen edellyttää lihan kulutuksen selvää vähentämistä.

Mainitun 30–40 prosentin tavoitteen saavuttamiseen ei raportin mukaan riitä keskimääräisen lihankulutuksen puolittaminen, vaan sitä pitäisi vähentää kolmasosaan nykyisestä.

LUE MYÖS: Pitääkö luopua lihasta? Tutkija toivoo suhteellisuudentajua: ”Suomalaista nautakarjataloutta syytetään aivan liikaa”

Tällaiseen ilmastoystävälliseen ruokavalioon siirtymisessä tarvitaan järjestelmätason muutosta, raportissa todetaan. Suomen oloissa lihantuotannon vaihtaminen kasviproteiinin kasvattamiseen ei ole yksioikoista.

”Ilmastoystävällinen ruokavaliomuutos mullistaisi maa- ja elintarviketalouden, mutta tuotannon arvo voisi säilyä, jos muutos maa- ja elintarviketaloudessa tapahtuisi hallitusti. Lähtöasetelmat kasviperäisen ruokaproteiinin tuotannon merkittävälle kasvattamiselle ovat Suomessa kuitenkin vaikeat. Suomalaisen maatalouden nykyiset kilpailuedut ovat tehokkaassa kotieläin- ja kasvihuonetuotannossa, eivät niinkään kasvintuotannossa”, raportissa todetaan.

”Heikon kannattavuuden vuoksi alan voi olla vaikea mukautua ruokajärjestelmän muutoksen edellyttämiin suuriin investointeihin sekä palkokasvituotannossa että -jalostuksen lisäämisessä. Lisäksi maataloustuottajien mahdollisuudet lisätä kasviperäistä ruokaproteiinin tuotantoa vaihtelevat alueittain.”

Kurjistuisiko Pohjois-Suomen maatalous?

Ruokavaliomuutoksen seurauksena voisi olla voimakkaasti Etelä-Suomeen painottuva maataloustuotanto ja merkittävä Pohjois-Suomen maatalouden väheneminen, raportissa arvioidaan. Hallittu ruokavaliomuutos vaatii tuekseen koko ruokajärjestelmän läpi vaikuttavia toimenpiteitä.

Raportin mukaan maatalouden tuotannon arvon säilyminen edellyttää, ettei eläintuotanto poistu kokonaan.

”Maatalouden tuotos säilyy analyysin mukaan nykyruokavalion tasolla ruokavaliossa, jossa lihan kulutus laskee puoleen. Ruokavaliossa, jossa lihan kulutus laskee yhteen kolmasosaan, maatalouden tuotos laskee vain 2 %. Sen sijaan vegaaniruokavaliossa ja kalaa runsaammin käyttävässä vaihtoehdossa maatalouden tuotos laskee selvemmin. Vegaaniruokavaliossa maatalouden tuotos laskee 23 % ja kalaisassa ruokavaliossa 16 %”, raportissa summataan.

Lihat puoleen – vai kolmasosaan?

Raportin mukaan ruokavaliomuutos, lihan kulutuksen vähentäminen ja peltojen hiilivarannosta huolehtiminen ovat tehokkaita tapoja vähentää ruoan kulutuksesta aiheutuvia ilmastovaikutuksia. Ilmastoystävällinen ja ravitsemussuositusten mukainen keskimääräinen ruokavalio voi pitää sisällään erilaisia ilmastoystävällisiä ja ravitsemussuositusten mukaisia yksilöllisiä ruokavalioita.

Hankkeessa tarkasteltiin nykyisen ruokavalion rinnalla neljää vaihtoehtoista ruokavaliota: lihat puoleen, lihat kolmasosaan, kalaisa ja vegaaninen. Ruokavaliot laadittiin ravitsemussuositusten mukaisesti. Raportin mukaan kaikkien vaihtoehtoisten ruokavalioiden ilmastovaikutukset ovat alhaisemmat kuin nykyisen ruokavalion ilmastovaikutukset.

”Ilmastohyötyjen tavoittaminen edellyttää kuitenkin lihan kulutuksen vähentämistä vähintään kolmannekseen keskimääräisessä ruokavaliossa”, raportissa todetaan.

”Ruokavalioiden ilmastovaikutukset myös vähenevät, kun lihan määrä ruokavalioissa pienenee. Liha puoleen –ruokavaliossa ilmastovaikutus väheni 13 %, liha kolmasosaan –ruokavaliossa 19 %, kalaisassa ruokavaliossa 30 % ja vegaanisessa ruokavaliossa 37 % verrattuna nykyiseen ruokavalioon (ruoankäyttötutkimuksiin perustuva keskimääräinen ruokavalio).”

Hankkeen vastuullinen johtaja Merja Saarinen Lukesta on kertonut aiemmin, että jonkin verran lihaa sisältävän ruokavalion ilmastovaikutuksessa päästään melko lähelle vegaaniruokavalion ilmastovaikutusta, jos maataloudessa tehdään samanaikaisesti toimenpiteitä peltomaan hiilivarannon ylläpitämiseksi.

Merja Saarinen, raportissa todetaan, että ”ilmastohyötyjen tavoittaminen edellyttää kuitenkin lihan kulutuksen vähentämistä vähintään kolmannekseen keskimääräisessä ruokavaliossa”. Tarkoittaako tämä siis sitä, että lihansyönnin puolittaminen eli liha puoleen -skenaario ei ole riittävä vaikutuksiltaan?

”Siinä mielessä se ei ole riittävä, että siinä ei päästy siihen samaan tasoon kuin näillä muilla ruokavalioilla [liha kolmannekseen, kalaisa, vegaaninen], ja ottaen huomioon sitten vielä epävarmuudet, joita laskelmiin liittyy”, Saarinen sanoo.

Kotimaisten tuotteiden osuus ruokavalioiden ilmastovaikutuksista oli 37–43 %. Pienimmillään se on vegaaniruokavaliossa ja suurimmillaan nykyisessä ruokavaliossa. Tuontituotteiden osuus on 27–38 %, ja suurimmillaan se on vegaaniruokavaliossa. Absoluuttisena määränä tuontituotteiden aiheuttama ilmastovaikutus kuitenkin pysyy melko samana kaikissa ruokavaliossa, raportissa kerrotaan.

Julkinen ohjaus vaikuttaa elintarvikkeiden hinnan muodostukseen – ja siten niiden kulutukseen – maataloustuilla ja verotuksella. Tulevaisuudessa maataloustukien ja verotuksen ohjausvaikutuksia on arvioitava vahvemmin yhdessä ilmasto- ja terveysvaikutusten osalta. Maataloustuissa erityishuomiota on kiinnitettävä hiilipäästöjen vähentämiseen eloperäisillä mailla sekä proteiinipitoisten ja muiden tuotantokasvien valikoiman monipuolistamiseen, raportissa todetaan.

Ruoan ja ruokavalioiden ilmastovaikutusten arviointiin liittyy edelleen myös merkittäviä epävarmuuksia, raportissa korostetaan.

LUE MYÖS:

Emma Kari: Suomalaisten on vähennettävä lihansyöntiä – ”Lihaideologiasta päästävä eroon”

Ympäristöministeri Mikkonen: IPCC:n viesti on selvä – Keinot otettava pikaisesti käyttöön Suomessakin

Nyt tuli järisyttävä lista kaikille suomalaisille: Kasvissyönti, pienempi asunto, kaikki vapaa-ajan matkat julkisilla – ”Suuria muutoksia kaikkiin arjen tapoihin”