Kiky-talkoiden aika on ohi, paaluttaa Ammattiliitto Pro tänään alkavan liittokohtaisen työehtosopimuskierroksen alla. Pro nostaa esiin työnantajien kilpailukykysopimuksesta saaman miljardiluokan hyödyn.
Pro laskee, että kiky-sopimukseen sisältynyt sosiaalivakuutusmaksujen muutos tuotti työnantajille yhteenlaskettuna vuositasolla 1–2 miljardin euron ja kumulatiivisesti vuosina 2017–2020 noin 6,5 miljardin euron hyödyn. Kiky-sopimuksessa työnantajien sivukulumaksuja alennettiin, ja työntekijöiden maksuja vastaavasti nostettiin.
Sosiaalivakuutusmaksujen muutosten vaikutusarviot löytyvät niitä koskevista hallituksen esityksistä ja ne täsmäävät Pron esittämiin lukuihin.
Esimerkiksi työntekijöiden maksaman työeläkevakuutusmaksun on arvioitu kasvavan noin 160 miljoonaa euroa vuonna 2017, noin 320 miljoonaa euroa vuonna 2018, noin 670 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja siirtymäajan loputtua vuonna 2020 noin 1030 miljoonaa euroa. Työnantajien keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu puolestaan alentui vastaavalla määrällä. Toinen suuri muutos, sairausvakuutusmaksun uudistus, sen sijaan pienensi työnantajien vakuutusmaksuosuutta noin 700–900 miljoonaa euroa vuosittain.
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun korottaminen 0,45 prosenttiyksiköllä lisäsi työntekijöiden maksutuottoa arviolta 353 miljoonalla eurolla ja työnantajan maksun alentaminen puolestaan pienensi maksutuottoa noin 335 miljoonalla eurolla.
”Tietoisesti vaiettu”
Pro kertoo kysyneensä runsaalta 5500 jäseneltään, mitä kilpailukykysopimuksen työajanpidennyksille tulisi tehdä liittokierroksella. Vastaus oli liiton mukaan yksiselitteinen: kiky-talkoiden aika on ohi.
”Työnantajat ovat määritelleet alkavan sopimuskierroksen keskeiseksi tavoitteeksi kiky-tunnit. Tietoisesti on vaiettu kiky-sopimuksessa työnantajilta palkansaajille siirretyt miljardiluokan kustannukset. Tulonsiirrot palkansaajilta työnantajille on kompensoitava”, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo tiedotteessa.
”Yhteenlaskettuna sosiaalivakuutusmaksujen muutosten tuoma hyöty yrityksille on vuositasolla 1-2 miljardia ja kumulatiivisesti noin 6,5 miljardia, joten sen soisi myös näkyvän yritysten investoinneissa tuottavuuteen ja tulevaisuuteen.”
Pro hakee tulevissa sopimusneuvotteluissa ”palkkatasa-arvoa edistäviä ja ostovoimaa parantavia palkankorotuksia”. Kiky-talkootunneista on luovuttava, tulonsiirrot palkansaajilta työnantajille kompensoitava ja paikallisen sopimisen kehittämiseksi henkilöstön edustajien asemaa on vahvistettava, liitto listaa.
”Palkkatasa-arvoa edistetään, kun osa palkankorotuksista maksetaan prosenttikorotuksina, ja osa euromääräisesti. Sekalinjaa noudattamalla matalampia palkkoja saadaan nostettua suhteessa enemmän ja näin osaltaan kavennettua palkkaeroja.”
Kiky paransi työllisyyttä
Useiden arvioiden mukaan kiky-sopimus paransi Suomen työllisyyttä ja toi siten hyvinvointia myös palkansaajapuolelle. Viimeisimpänä julkistetun Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen eli Etlan tutkimuksen mukaan kilpailukykysopimus lisäsi työllisyyttä arviolta 20 000–42 000 hengellä.
Etlan arvion mukaan työajan pidennys tuotti tästä vaikutuksesta noin 40 prosenttia, ja loppuvaikutus selittyy sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä. LUE LISÄÄ: Etla: Kivuliaaksi koettu kiky toi jopa 42 000 työllistä – vastaavia toimia tarvitaan lisää
