Suomeen tarvitaan puolueeton taho antamaan vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja. Sellaista ei tällä hetkellä ole. Ministeriöissä tiedostetaan, että ongelmaan tarvitaan ratkaisu, joka edellyttää lakimuutosta.

Korkein oikeus (KKO) antoi viime torstaina hallitukselle harvinaisen oma-aloitteisen lakiehdotuksen, joka liittyy vakuutuslääketieteellisiin kiistoihin. KKO on huolissaan suomalaisten oikeusturvasta, sillä tällä hetkellä kiistatilanteissa ei ole mahdollista pyytää maksutonta lausuntoa puolueettomalta asiantuntijalta. Kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimo kiitteli KKO:n ehdotusta todeten, että ”vakuutuslääkäreiden ylivalta loppuu”. Hän tulkitsi, että nyt uusi laki on pakko tehdä. Lue myös: Hjallis Harkimo: ”Nyt vakuutuslääkäreiden ylivalta loppuu – uusi laki on pakko tehdä”

Oikeudessa on riidelty muun muassa siitä, pitäisikö vakuutusyhtiöiden maksaa työkyvyttömyyseläkettä aivovammapotilaille.

Onko KKO:n paperi velvoittava niin, että se käytännössä määrää lainvalmistelun aloitettavaksi?

”Sanotaan sillä tavalla, että kyllä se hyvin vakavasti otetaan ja tiedostetaan tämä asia, että tähän tulisi löytää ratkaisu”, sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen vastaa Uudelle Suomelle.

Keistisen mukaan ongelma on ollut tiedossa jo pitkään. Aiemmin sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira antoi puolueettomia lausuntoja, mutta lopetti vuonna 2011, kun tapauksia alkoi kertyä niin paljon. Viime vuonna yliopistosairaalat tekivät saman päätöksen.

Asia kuuluu ennen muuta sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle, mutta paljolti myös oikeusministeriölle, joka on nostanut ongelman esille jo ennen KKO:n ehdotusta. Keistinen uskoo, että KKO:n ehdotus vauhdittaa nyt lainvalmistelua. Erilaisia vaihtoehtoja on jo etsitty useissa neuvotteluissa, vaikka varsinaista lainvalmistelua ei ole vielä käynnissä.

Ministeriöissä pohditaan, kuka voitaisiin velvoittaa antamaan puolueettomia lausuntoja. Keistisen mukaan vaihtoehtoja on ainakin kolme: Valvira, yliopistosairaalat ja erillinen asiantuntijaryhmä, joka olisi ikään kuin uusi viranomainen. Keistisen mukaan Valviran ja yliopistosairaaloiden kanta asiaan on tullut selväksi ja se on varsin kielteinen, mikä johtuu pitkälti siitä, että molemmilla on jo omat päätehtävänsä, joissa niillä riittää töitä.

”Voi olla vaikea löytää kaikkia tyydyttävää ratkaisua tähän.”

Kyseessä olisi joka tapauksessa uusi tehtävä, joka edellyttäisi siihen osoitettua budjettirahoitusta. Keistinen pitääkin rahoituskysymystä yhtenä mahdollisena kompastuskivenä. Myös erillisen asiantuntijaryhmän jäsenille pitäisi maksaa palkkio.

Keistinen huomauttaa, että potilaiden tilanteet vaihtelevat paljon ja asiantuntijaryhmältä vaadittaisiin hyvin monialaista osaamista, jota ei yhdellä ihmisellä ole. Eniten julkisuudessa on ollut esillä neurologisten lausuntojen tarve, mutta kyse voi olla myös esimerkiksi erilaisista ammattitaudeista.

Koulukuntaeroja ja vaikeita tapauksia

Keistinen huomauttaa, että valvovien viranomaisten rakenne on muuttumassa, kun maakuntauudistuksessa luodaan uusi hallintorakenne. Alle 10 vuotta toimineet Avit ja Valvira ollaan mylläämässä osaksi uutta virastoa, Luovaa. Keistisen mukaan hyvä kysymys on, tulisiko vastuu lausunnoista sairaanhoitopiireille, maakunnille vai kenties Luovalle.

”Tässä kentässä muuttuu nyt aika paljon, joka silloin toisaalta antaa myös mahdollisuuden rakenteeseen korjata myös tämä epäkohta, että meillä ei ole nykyisessä systeemissä tällaista puolueetonta viranomaista, joka antaisi lausuntoja.”

KKO on käsitellyt Keistisen mukaan hyvin monimutkaisia ja vaikeita tapauksia, joita varten on vaikea saada tietoa. Joskus on esimerkiksi koulukuntaeroja, joten oikeuden voi olla erittäin vaikea arvioida näyttöä. Jonkun pitäisi tehdä arvioita nimenomaan oikeutta varten sen sijaan, että juttujen kiistaosapuolet hankkivat lausuntoja.

”Siinä mielessä on tarvetta tällaisille lausunnoille vakuutusasioissa. Tässä kuitenkin on myös aika isot taloudelliset kysymykset ja myös sitten, niin kuin sanottu, yksittäisen kansalaisen oikeusturva.”

Oikeus kaipaa asiantuntijatietoa, joka ei tule vakuutusyhtiön asiantuntijalääkäriltä eikä toisaalta myöskään potilaan asiantuntijalääkäriltä.

”Siitä välistä pitäisi löytää tällainen puolueeton asiantuntija, joka pystyisi arvioimaan näitä molemmilta puolilta tulevia lausuntoja.”

Eli tässä on sen verran isot intressit puolin ja toisin, että väliin tarvitaan puolueeton taho?

”Kyllä. Korkein hallinto-oikeushan linjaa päätöksissään, vaikka käsitelläänkin yksittäistapausta, se on samalla linjaus, jolla voi olla aika isokin taloudellinen merkitys.”

Keistisen mukaan harvat jutut menevät korkeimpaan oikeuteen asti ja kyse on myös laajemmin oikeuslaitoksen tarpeesta saada puolueettomia lausuntoja eri tapauksissa. Usein puhutaan isoista rahoista. Vakuutusyhtiö voi joutua korvaamaan nuorena työkyvyttömäksi jääneelle täyden palkan 65-vuotiaaksi saakka. Keistinen arvioi, että tällöin yksittäistapauksessakin puhutaan useista miljoonista euroista.

Keistinen epäilee, voisiko lakimuutos ehtiä valmiiksi enää tällä hallituskaudella, joka päättyy ensi keväänä. Hän huomauttaa, että eduskunnassa on jo sisällä niin paljon lainsäädäntöä, että sinne on erittäin vaikea saada uutta.

”Voi olla vaikea toteuttaa sitä nyt tällä kaudella.”

Keistisen mukaan KKO:n kannanottoa käydään nyt läpi ja keskustellaan oikeusministeriön kanssa, mutta hän ei osaa sanoa, millä aikataululla asia voisi edetä. Hänen mielestään asiasta tarvittaisiin laajempia selvityksiä ratkaisuvaihtoehdoista.

Lue lisää: KKO:lta harvinainen lakialoite hallitukselle: Suomalaisten oikeusturva vaarassa vakuutusoikeudessa – puututtava heti