Psykiatrian erikoislääkäri, tutkija Roope Tikkanen on jatkanut tutkimuksiaan suomalaisen humalakäyttäytymisen taustoista. Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan nyt on löytynyt selitys sille, miksi Suomessa puhutaan ihmisistä, joille ”viina ei sovi”.

Tutkimuksen mukaan jopa yli 100 000 suomalaista kantaa geenimutaatiota, joka altistaa erityisen holtittomalle ja impulsiiviselle humalakäyttäytymiselle. Suomalaisväestön geenimutaatio löydettiin vuonna 2010 Tikkasen aiemmassa tutkimuksessa, mutta nyt tutkijat ovat tunnistaneet serotoniinireseptorin mutaation ja tietävät, että impulsiiviselle käytökselle erityisesti humalassa altistaa ”pistemutaatio serotoniini 2B -reseptorin geenissä”. Tutkimus on julkaistu arvostetussa tiedejulkaisu Naturessa.

Tutkimuksen mukaan nyt tunnistettua mutaatiota esiintyy 2,2 prosentilla Suomen väestöstä, joten suomalaisista yli satatuhatta on mutaation kantajia. Mutaatiota ei ole löydetty muissa länsimaisissa väestöissä.

Kyseisen serotoniinireseptorin tehtävästä ihmisessä ei vielä tiedetä kovinkaan paljon, mutta sen toiminta saattaa liittyä impulsiivisuuteen, joka on useita mielenterveyshäiriötä yhdistävä piirre, kerrotaan Helsingin yliopiston tiedotteessa.

– Tulokset viittaavat myös siihen, että henkilöt joilla on tämä mutaatio, ovat perusluonteeltaan impulsiivisempia myös selvin päin ja heillä esiintyy tavallista yleisemmin tunne-elämän säätelyongelmia ja mielialahäiriöitä, tutkimusryhmää johtanut Roope Tikkanen sanoo tiedotteessa.

– Yhden geenin vaikutus monimutkaisiin ilmiöihin on yleensä pieni. Suomalaisväestössä tällaisen geenimutaation vaikutusten havaitseminen on mahdollista, koska historiallisen eristäytymisemme vuoksi perimämme on niin yhtenäinen.

Geenimutaation mahdollisten kantajien tunnusmerkkejä kuvaillaan tiedotteessa näin: ”Moni suomalainen tuntee jonkun henkilön, jonka käytös aina humaltuessa muuttuu silmiinpistävän oudoksi ja hillitsemättömäksi. Puhutaan ihmisistä, joille ’viina ei sovi’ tai ihmetellään, miten joiltakin menee tolkku vähäisestäkin määrästä alkoholia”.

Tutkijat uskovat, että tutkimustuloksia voidaan niiden vahvistuessa käyttää impulssikontrollihäiriöstä kärsivien potilaiden auttamiseksi.

– Olennaista on tietysti alkoholinkäytön hallinta, mutta on myös mahdollista pyrkiä psykoterapian tai lääkehoidon avulla auttamaan potilasta hallitsemaan paremmin omaa käyttäytymistään, tutkijat uskovat.

Lue myös: Suomalaisista löytyi mutaatio – selittää väkivaltaa