Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on avannut blogissaan hallituksen käsittelemän perhevapaauudistuksen vaikutuksia kotihoidontukeen ja pienituloisille perheille.

Työmarkkinakeskusjärjestöt tarjosivat viime torstaina hallitukselle työnjakoa, jossa ne olisivat ratkoneet ansiosidonnaisten perhevapaiden jakamisen nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken, jos hallitus olisi ratkaissut kotihoidontuen uudistamisen.

Saarikon käyttämässä esimerkissä uudistuksen vaikutuksista kotihoidontukeen toinen puoliso hoitaa kotona kahta lasta, 5-vuotiasta ja 2,5-vuotiasta. Työssäkäyvä puoliso on pienituloinen.

–He saavat yhteiskunnalta nyt kokonaisuudessaan 584 euroa kuussa. Esitetyn uudistuksen mukaan he saisivat 200 euroa kuussa, Saarikko kirjoittaa.

– En voi olla tekemässä uudistusta tasa-arvon nimissä, joka tosiasiassa olisi lyhyellä aikavälillä perheiden kukkarosta leikkaava. Kannatamme siis samoja tavoitteita kaikki, mutta emme hinnalla millä hyvänsä, ministeri perustelee päätöstään keskeyttää valmistelu.

Laskelmaan on kiinnitetty huomiota keskustan eduskuntaryhmässä. Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä käytti hyvin samoja sanoja kuin Saarikko puolustaessaan päätöstä olla viemättä perhevapaauudistusta eteenpäin.

–Lyhyellä tähtäimellä malli olisi näyttäytynyt ja koettu etuuksien heikennyksenä potentiaalisesti 2/3 perheistä. Tämä olisi heikentänyt etenkin pienituloisten perheiden asemaa. Tätä Keskusta ei voinut hyväksyä, Sipilä kertoo omassa blogissaan.

Saarikon käyttämä 584 euron summa kostuu alle kolmivuotiaille maksettavasta 334 euron kotihoidontuesta sekä alle kouluikäistä mutta yli kolmevuotiasta lasta kohden maksettavasta 65 euron sisaruslisästä. Lisäksi pienituloisia perheitä tuetaan erityisellä hoitolisällä, joka on enintään 181 euroa, mutta pienenee perheen tulojen kasvaessa.

Saarikon esimerkkiperhe saa täysimääräistä hoitotukea. Se edellyttää, että puolison ansio- ja muut tulot ovat alle 1 700 euroa kuukaudessa.

Uuden Suomen hallituslähteiltä saamien tietojen mukaan neuvottelupöydässä oli erilaisia malleja kotihoidontuen leikkaamiseksi. Lähtökohtana oli, että malli leikkaisi tuntuvasti yli kaksivuotiaiden vanhempien kotihoidontukea ja kannustaisi vanhempia siirtymään töihin. Lisäksi keskusteluissa oli esillä malleja hoito- ja sisaruslisän leikkaukset ja sisaruslisän leikkaaminen kokonaan.

Suomalaisperheistä 87 prosenttia on saanut Kelan mukaan kotihoidontukea ainakin jonkin aikaa. Yli puolet perheistä, 56 prosenttia, on käyttänyt tukea enintään vuoden. Vuonna 2016 yli kaksi vuotta kotihoidontukea oli saanut 6 300 henkilöä. Heistä miehiä oli 300.

Kelasta korostetaan Uudelle Suomelle, että kotihoidontuen käytön tilastointia vaikeuttaa se, että uuden lapsen syntymä perheeseen keskeyttää kotihoidontuen jakson edellistä lasta kohden. Esimerkiksi äiti voi saada kotihoidontukea 10 vuoden ajan, mutta kun tuet kohdistuvat eri lapsiin, 10 vuoden yhtämittainen jakso ei näy Kelan tilastoissa.

Saarikko nosti blogissaan esille myös keskustelut työmarkkinajärjestöjen kanssa. Ministerin mukaan ansiosidonnaisia isyysvapaita pitäisi kasvattaa puuttumatta sen suuremmin äitiys- ja vanhempainpäivärahojen kiintiöön. Näitä etuuksia olisi kuitenkin leikattu noin 30 päivän verran. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat korostaneet Uudelle Suomelle, ettei niillä ollut lähtökohtaisesti valmiutta lisätä ansiosidonnaisen perhevapaajärjestelmän rahoitusta.

–Aito pidennys isyysvapaisiin pitäisi tulla työmarkkinajärjestöjen tuella – tämä palkkaan sidottu tuki kun on valtaosaltaan työntekijöiden ja työnantajien työtulovakuutuksen kautta rahoitettua. Tähän emme saaneet kuitenkaan vihreää valoa heiltä – ehkä asiaa ei sittenkään koettu tarpeeksi tärkeäksi juuri nyt, Saarikko vastaa.

LUE LISÄÄ:

Löytyikö nyt perhevapaauudistuksen käsijarru? Saarikko: Tämän perheen kotihoidontuelle olisi tullut -384 e/kk

SAK:n Eloranta paljastaa tarjouksen perhevapaista – Hallitukselle kotihoidontuki, järjestöille ansiosidonnaiset

Analyysi: Perhevapaauudistus menossa puihin