Oppivelvollisuuden pidentäminen maksaa maltaita, mutta tutkijoiden mukaan pidemmällä tähtäimellä se estäisi syrjäytymistä ja maksaisi itsensä takaisin nuorten parempana työllistymisenä.

Hallitusneuvotteluissa on alustavasti sovittu, että oppivelvollisuus laajenee lukioon ja ammattiopistoon.

LUE MYÖS: Palkittu matematiikan opettaja: ”Miksi lähtöoletuksena on nykyisen oppikirjabisneksen pyörittäminen?”

Käytännössä se tarkoittaa, että sadoille tuhansille suomalaisnuorille tulee toisen asteen tutkinnon suorittaminen velvollisuudeksi, jonka vuoksi opiskelijat saavat myös maksuttomat kirjat ja muun materiaalin velvoitteen täyttämiseen.

Ydinkysymys valtiontaloudelle on se, kuinka paljon tämä muutos tulee maksamaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön viime vuonna tekemät laskemat avaavat hankalaa asiaa, vaikkakin arvioiden vaihteluväli on mittava. Ministeriö laskee, että kokonaisuudessaan toisen asteen maksuttomuuden vuosittaiset kustannukset ovat arviolta 87–142 miljoonaa euroa. Summasta lukiokoulutuksen kustannukset olisivat 52–85 miljoonaa euroa ja ammatillisen koulutuksen 35–57 miljoonaa euroa.

Huomioitavaa on se, että kustannusarvioissa ei ole mukana koulumatkakustannusten maksuttomuuden vaikutuksia.

Maksavatko oppikirjat 700 vai 367 euroa vuodessa?

Kustannusten valtava vaihteluväli kertoo konkreettisesti kuinka hankalaa asiaa on laskea. Esimerkiksi käy vaikka lukion oppikirjojen ja muun opiskelumateriaalin kustannukset kolmivuotisen lukion aikana.

Lukiolaisten liiton arvio ministeriön selvityksessä oli 2 100 euroa eli 700 euroa vuodessa, Vantaan lukion seurannassa summa oli 1 690 euroa eli 563 euroa vuodessa ja Suomen kustannusyhdistyksen laskemassa päädyttiin 1 100 euroon eli 367 euroon per vuosi.

Kun mukana lasketaan lukion muut kustannukset vaihteluväli kustannuksista per opiskelija oli 546–879 euroa vuodessa. Pienin euromäärä oli kustannusyhdistyksen arvio ja suurin Lukiolaisten liiton. Vantaan lukiossa kulu oli keskimäärin 742 euroa vuodessa per opiskelija.

Valtakunnallisesti 96 000 lukio-opiskelijan tuomat lisäkustannukset veronmaksajille olisi siten yllämainittu 52–85 miljoonaa euroa.

Toinen asia on, että perheille ja erityisesti vähävaraisille perheille suurimmillaan lähes 900 euron ja pienimmilläänkin yli 500 euron säästö lapsen koulutuksessa on merkittävä summa puhumattakaan siitä, että perheellä olisi kaksi lasta tai enemmän lukiossa.

Suomalaisten kokonaisansioiden mediaani työ-ja virkasuhteissa oli Tilastokeskuksen uusimman tilaston mukaan 2 816 euroa kuukaudessa. 50 prosentissa työ- ja virkasuhteista ansaittiin tätä vähemmän, 50 prosentissa tätä enemmän. Kokonaisansioiden keskiarvo oli 3 087 euroa kuukaudessa.

Tehokas tapa ehkäistä nuorten syrjäytymistä

Suurelle osalle perheistä lasten opiskelukustannusten jakaminen kaikkien verovelvollisten kesken toisi selvää taloudellista hyötyä, mutta olisiko siitä hyötyä myös oppilaille?

Allan Seurin, Roope Uusitalon ja Hanna Virtasen talouspolitiikan arviointineuvostolle tekemässä selvityksessä ”Pitäisikö oppivelvollisuusikä nostaa 18 vuoteen?” johtopäätös on ilmeinen:

”Analyysiin liittyy paljon epävarmuutta, mutta tulokset viittaavat siihen, että mikäli oppivelvollisuuden pidentäminen onnistuisi pitämään nyt koulutuksen ulkopuolelle alle 18-vuotiaana jäävät koulutuksessa 18 vuoden ikään asti, kasvattaisi se merkittävästi toisen asteen tutkinnon suorittavien osuutta ja tästä olisi myös merkittävää hyötyä tämän joukon myöhemmälle työllisyydelle ja tuloille”, tutkijat kirjoittavat.

”Työllisyyden ja tulojen koheneminen näkyy vastaavasti julkisen talouden tuloissa ja menoissa niin, että on hyvinkin mahdollista että oppivelvollisuusiän nostaminen olisi pitkällä aikavälillä budjettineutraali uudistus vaikka samalla tehtäisiin panostuksia opinto-ohjaukseen ja erityisopetukseen.”

Tutkijat korostavat, että kaikkein tärkein uudistus olisi kuitenkin nuorille itselleen.

”16- ja 17-vuotiaana koulutuksen ulkopuolella olevat ovat ikätovereitaan heikommassa asemassa läpi elämän. Oppivelvollisuusiän nostaminen olisi suoraviivainen, hyvin kohdentuva ja kustannustehokas tapa parantaa tämän ryhmän työmarkkina-asemaa.”

LUE MYÖS:

Huhu kotitalousvähennyksen leikkauksesta ihmetyttää: ”Onko keskusta totta, että olisitte taipumassa tähän?”

Tyly lyttäys Antti Rinteen suunnitelmalle työllisyyden nostamisesta: ”Hoituu jo ennen kuin vaaleanpunaiset elefantit lentävät”