Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan päällimmäiseksi nousee kuitenkin positiivinen viesti odotuksia vahvemmasta työllisyyskasvusta. Appelqvistin mukaan työllisyyskehitys on yllättänyt talouden ennustajat viime kuukausina positiivisesti.

”Kovin hyvin ei ole vielä selvillä, miksi työllisyys on palannut niin vahvaan nousuun kuljettuaan pitkään pikemminkin vaakasuunnassa. Työllisyys on parantunut jokseenkin laaja-alaisesti eri ryhmissä, mutta erityisesti viime aikoina työllisyys on noussut nuoremmilla ikäluokilla, mikä on erinomaisen positiivista”, sanoo Appelqvist pikakommentissaan.

Tammikuussa oli Tilastokeskuksen mukaan työllisenä 46 000 henkeä vuodentakaista enemmän, mikä ylitti selvästi odotukset.

”Samalla myös työttömyys kuitenkin kasvoi, mikä kertoo siitä, että tällä hetkellä työvoiman kokonaismäärä kasvaa voimalla.”

Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa työttömänä 196 000 henkeä eli 15 000 enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Työttömyys kääntyi parin vuoden laskujakson jälkeen nousuun viime vuoden lopussa, ja työttömyyden nousu jatkui edelleen tammikuussa.

”Työttömyyden nousu alkaa pikkuhiljaa tarttua myös työttömyysasteen trendiin, joka kipusi 6,8 prosenttiin, eli samalle tasolle, jolla oltiin viimeksi vuoden 2018 marraskuussa. Toistaiseksi nousua on tullut vasta 0,2 prosenttiyksikköä, mutta suunta on selkeä. Työttömyyden kasvusta huolimatta oli työllisten määrä silti vahvassa nousussa.”

Työllisyysasteen trendi nousi peräti 73,4 prosenttiin, korkeimmalle tasolleen 2000-luvulla.

Samalla työttömyyden kasvu kuitenkin varjostaa kuluvan vuoden näkymiä.

”Työttömyyden nousu kahtena peräkkäisenä kuukautena ei mene enää sattuman piikkiin, vaan voidaan puhua todellisesta käänteestä heikompaan suuntaan.”

Tällainen uutinen Marinin hallitukselle

Avoimia työpaikkoja oli alkuvuodesta edelleen runsaasti tarjolla. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin tammikuussa 92 900 kappaletta, eli 5900 enemmän verrattuna jopa viime vuoden valmiiksi korkeaan tasoon. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli tammikuussa peräti 146 400 työpaikkaa avoimena.

”Myönteisestä työllisyyskehityksestä huolimatta kertoo avointen työpaikkojen pysyminen kuukaudesta toiseen ennätystasolla siitä, ettei paikkoihin ole enää helppo löytää tekijöitä. Avoimien työpaikkojen määrä suhteessa työhakijoiden määrään onkin noussut ennätyksellisen korkeaksi.”

Keskuskauppakamarin pääekonomistin Mauri Kotamäen mukaan työllisyysluku on sekä positiivinen että negatiivinen uutinen pääministeri Marinin hallitukselle.

”Luku sataa hallituksen laariin. Riski on siinä, että hyvien lukujen tuudittamana hallitus ei tee niitä tarpeellisia päätöksiä, jotka olisi tehtävä. Hallitushan ei vielä yhtään työllisyystoimea ole säätänyt. Hyvistä luvuista huolimatta rakenteellista työttömyyttä pitäisi pystyä alentamaan paljonkin”, Kotamäki sanoo tiedotteessa.

Työttömyysaste ei Kotamäen mukaan käytännössä ole muuttunut 15 kuukauteen.

”Näyttää siltä, että lattia on tullut vastaan. Olemme nyt rakenteellisen työttömyyden tasolla tai jopa sen alapuolella. Rakenteellinen työttömyyden taso ei laske ilman rakenteellisia toimia. Ne ovat poliittisesti vaikeita, joten on epäselvää, pystyykö viiden puolueen hallitus tekemään sellaisia.”

Marinin hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta, jonka kehittymistä Keskuskauppakamari seuraa Tilastokeskuksen julkaisemiin työllisyyslukuihin perustuen. Työllisyystavoitelaskurin mukaan työllisyys on nyt 42 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta tavoitteesta. Tavoitteen mukaan lisätyöllisiä pitäisi kertyä päätösperäisesti noin 60 000 vuoden 2023 loppuun mennessä.

Hallitus on asettanut myös itselleen tavoitteen työttömyyden suhteen, joka on kunnianhimoinen 4,8 prosenttia.

”Selvästi hyvä uutinen on se, että sekä työllisyysasteen että työttömyysasteen trendit ovat nousseet. Tämä viittaa työvoiman kasvuun, mikä yleensä pitkällä aikavälillä johtaa työllisten määrän kasvuun”, Kotamäki sanoo.

Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kuvasi Twitterissä uusia lukuja ”huikean hyviksi” työllisyysasteen ja työllisten määrän osalta, mutta toteaa taustalla olevan huolestuttavia hälytysmerkkejä, kuten piilotyöttömyyttä.

EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen toteaa, ettei tilannekuva ole lopulta kovin mairitteleva.