Luottoluokittaja Moody’s toistaa Suomen ”Aa1”-luottoluokituksen ja vakaat luokitusnäkymät sekä kiittelee erityisesti Sanna Marinin (sd) hallituksen sitoutumista koronakriisin jälkihoitoon.

”Vakaat luokitusnäkymät heijastavat näkemystämme, jonka mukaan hallituksen vahva sitoutuminen koronakriisin jälkeiseen talouden sopeuttamiseen ja rakenteellisiin uudistuksiin”, luottoluokittaja kirjoittaa raportissaan.

Samalla Moody’s painottaa sekä sopeuttamisen että uudistusten tärkeyttä.

”Jos sopeuttamistoimista peruutetaan tai jos rakenteellisen uudistukset viivästyvät, joudumme harkitsemaan luottoluokituksen pudottamista.

Suomessa sopeutustoimista on kesän aikana käyty kiivasta keskustelua. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) sai aikaan kovan äläkän linjaamalla, että hallitus päättäisi merkittävistä työllisyystoimista jo syyskuun budjettiriihessä.

Sekä ammattiliitto Tehyn ekonomisti Ralf Sund että työelämäprofessori Vesa Vihriälä pitävät koviakin toimia mahdollisina.

Sopeutustoimista on ollut ristivetoa myös hallituksen sisällä. Sanna Marinin mukaan on ilman muuta selvää, että työllisyystoimista pidetään kiinni ja että budjettiriihessä ”pitää olla näkymä” laskennalliset 30 000 lisätyöllistä tuovien päätöksiin. Hänen mukaansa koronatilanteeseen liittyen hallituksessa on kuitenkin käyty keskustelua aikataulun mahdollisesta venymisestä, ja myös sovittu asiasta. Keskusta sen sijaan vaatii kovia päätöksiä jo budjettiriihessä.

Moody’s arvioi koronakriisin syövän Suomen bruttokansantuotetta saman verran kuin verrokkimaissa. Tänä vuonna luottoluokittaja ennakoi bkt:n supistuvan 6,5 prosenttia, mutta toipuvan jo ensi vuonna 3 prosenttia.

”Vuoden 2021 kasvu saattaa jäädä jonkin verran kilpailijamaita heikommaksi. Se johtaa siihen, että Suomen hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen voi olla vaikeaa”, Moody’s ennakoi.

Toinen luottoluokittaja Fitch varoitti Suomea omassa raportissaan kuukausi sitten velkaantumisesta. Moody’s puolestaan katsoo, että Suomen matalat korkokustannukset neutralisoivat kasvavan velan negatiivisia vaikutuksia.

Moody’s arvioi velkasuhteen nousevan tänä vuonna noin 70 prosenttiin bkt:sta ja vuonna 2022 noin 73 prosenttiin. Viime vuonna velkasuhde oli 59,4 prosenttia.

”Velan kasvusta huolimatta Suomen velkataakka pysyy alle verrokkimaiden tason ja merkittävästi pienenmpänä kuin esimerkiksi Belgiassa, Britanniassa tai Ranskassa.”

Lue lisää: