Luottoluokittaja DBRS arvioi Suomen talouden kuuluvan euroalueen alisuoriutujiin yhdessä esimerkiksi Italian ja Saksan kanssa tänä vuonna.

”Vuoden alussa talous kasvoi vahvimmin pienissä euroalueen maissa eli Maltalla, Virossa ja Liettuassa. Alisuorittajia ovat kolme suurinta euroalueen taloutta eli Italia, Saksa ja Ranska, sekä Belgia ja Suomi”, DBRS kirjoittaa katsauksessaan.

Se laskee Suomen talouden kasvaneen tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,2 prosenttia. Saksassa kasvu oli 0,7 prosenttia ja Ranskassa 1,2 prosenttia. Italiassa talous supistui 0,1 prosenttia. Maltalla talous kasvoi 4,8 prosenttia, Virossa 4,6 prosenttia ja Liettuassa 3,8 prosenttia.

Luottoluokittajan mukaan brexit ja protektionistinen kauppapolitiikka Yhdysvalloissa tuovat loppuvuodelle lisää riskejä euroalueelle.

Lue myös:

Euroopasta yllättävä kannanotto kauppasotaan – Asiantuntija: ”Se ei osu Kiinaan niin kuin Donald Trump luulee”

Italian hermo pettämässä – EU:n sanktiot uhkaavat nyt oikeasti: ”Ennusteilla ei mitään tekemistä todellisuuden kanssa”

Tilastokeskus kertoi torstaina, että Suomen bkt kasvoi viime vuonna 1,7 prosenttia. Maaliskuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan kasvun odotettiin olleen 2,3 prosenttia.

Ekonomistit pitävät uusia tietoja huolestuttavina.

”Lukujen perustella bkt:n vuosikasvu on ollut alle yhden prosentin kaksi neljännestä ja 2018 jälkipuoliskolla ei nähty kvartaalikasvua juuri ollenkaan”, Danske Bankin Pasi Kuoppamäki kommentoi Twitterissä.

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen huomauttaa, että aiempaa heikompi talouskasvu viime vuonna merkitsee sitä, että tuottavuuden kasvu jäi pahasti miinukselle.

”Tämä on tyypillisesti huono enne työllisyyden kehityksell, joten vuoden alun vaisut työllisyysluvut voivat saada jatkoa. Riskit työllisyydessä siis alas.”

Aikaisemmin viikolla Danske Bank arvioi, että Suomen talouskasvu putoaa jo tänä vuonna 1,3 prosenttiin, ja ensi vuonna yllettäisiin enää tasan prosentin kasvuun.

”Olen vielä kohtuutyytyväinen meidän 1,3 prosentin bkt- ennusteeseen tälle vuodelle, vaikka historia muuttui noinkin paljon. Pientä laskupainetta toki näkyvissä, mutta katsotaan nyt mitä seuraava tilastopäivitys tuo tullessaan. Loppukevään luvut kuitenkin olleet aika stabiileja”, Kuoppamäki kommentoi Tilastokeskuksen julkistuksen jälkeen.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan tänä vuonna mentäisiin vielä 1,6 prosentin kasvussa ja ensi vuonna kasvu olisi reilun prosentin. Suomen Pankki arvioi viime viikolla, että ensi vuonna voitaisiin päästä vielä puolentoista prosentin kasvuun. Lue lisää: Näkökulma: Antti Rinteen hallitusohjelmalta saattoi jo pudota pohja

Rinteen hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin hallituskauden loppuun eli vuoteen 2023 mennessä. Se tarkoittaa tämän hetken ennusteeseen verrattuna työllisyyden kasvua noin 60 000 henkilöllä. Moni ekonomisti on epäillyt, että tavoite on karannut hallitukselta jo ennen sen varsinaisen työn alkua. Lue myös: Antti Rinteen tärkein tavoite karkasi jo nyt? ”On korjattava enemmän kuin pari napsua”