Luottoluokittaja Moody’s on toistanut Suomen ”Aa1”-luottoluokituksen ja vakaat luokitusnäkymät. Samalla Moody’s kuitenkin ennustaa, että Suomen keskimääräinen talouskasvu vuosina 2012-2021 jää yhteen prosenttiin, kun muiden saman luottoluokituksen maiden keskimääräinen kasvu on 2,2 prosenttia. Pääsyy tähän on työmarkkinoiden tilanne Suomessa.

–Jos työvoimaa ei saada lisää esimerkiksi maahanmuuton kautta, työvoima supistuu ja aiheuttaa ongelmia kasvumahdollisuuksille, luottoluokittaja toteaa Suomi-raportissaan.

Moody’sin mukaan Suomella on haasteinaan kaksi suurta riskiä: työikäisen väestön supistuminen ja terveysmenoja kasvu.

–Ne vaikuttavat pitkällä aikavälillä sekä kasvumahdollisuuksiin että julkiseen talouteen.

Luottoluokittajan mukaan vuonna 2016 tehty kilpailukykysopimus on auttanut Suomen aseman parantamisessa. Samalla Moody’s huomauttaa, että asiaan ovat vaikuttaneet myös kertaluonteiset tapahtumat. Se varoittaa myös siitä, että seuraavan liittokierroksen palkankorotukset saattavat olla suuria, koska nyt käynnissä olevalla kierroksella on nähty maltillisia korotuksia.

–Suomen työmarkkinat kärsivät useista rakenteellisista ongelmista ja työttömyysaste on laskenut vain asteittain. Nuorityöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat edelleen korkeita. Luvut heijastavat avointen työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaanto-ongelmaa ja myös hyvin rajallista muuttohalukuutta, Moody’s analysoi.

Tilastokeskuksen viikolla julkaiseman työvoimatutkimuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli maaliskuussa 8,8 prosenttia, kun se vuosi sitten oli 9,6 prosenttia. Säännöllistä kausivaihtelua ja kuukausittaista satunnaisvaihtelua tasoittava työttömyysteen trendilukema oli 8,2 prosenttia.

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist kuvailee lukuja kohtalaisiksi.

– Työllisyystilanne on Suomessa parantunut vauhdilla syksystä alkaen, mutta työllisyyden nousutahti on hidastunut alkuvuodesta selvästi, hän kommentoi.

Työllisiä oli maaliskuussa 37 000 viime vuotta enemmän, ja työllisyysasteen trendi oli 71,1 prosenttia. Työllisten määrän trendinomainen kasvu on jatkunut yhtäjaksoisesti jo vuoden 2017 alusta saakka. Viime syksyllä työllisyyden kasvussa nähtiin raju nykäys ylöspäin, mutta nyt kasvuvauhti on tasaantunut tavanomaisempiin lukemiin.

–Työllisyyden nousun tasaantumisessa ei sinänsä ole mitään erityisen yllättävää. Syksyllä mitattiin välillä niin nopeaa kasvua, ettei sellaisen voi olettaa pysyvästi jatkuvan. Viime kuukausien kasvuvauhdillakin työllisyysasteen trendi saavuttaa hallituksen tavoitteleman 72 prosentin rajan, jos suhdanne jatkuu suopeana, Appelqvist sanoo.

Työttömyys on hänen mukaansa yhä suhdannetilanteeseen nähden korkealla.

–Optimistisen tulkinnan mukaan vahva suhdanne houkuttelee tällä hetkellä niin paljon ihmisisiä palaamaan työmarkkinoille, että työttömyys pysyy tilapäisesti korkealla tasolla ennen kuin työmarkkinoille siirtyneet ehtivät työllistyä. Samalla elää kuitenkin huoli siitä, että merkittävä osa työttömyydestä on rakenteellista, jolloin työllistyminen ei kohdistu koko työttömien joukkoon, joka saattaa jatkossakin jäädä suureksi.