STTK:n pääekonomisti Ralf Sund teki heti eilen tiistaina ensimmäiset laskelmansa työntekijöiden ja työantajien ”talkoopanoksista” koskien pääministeri Juha Sipilän (kesk.) eilistä työelämäpakettia.

Hallitus esittää muun muassa lomien leikkaamista 30 päivään, sunnuntailisien supistamista, ylityölisien leikkaamista sekä helatorstain ja loppiaisen muuttamista palkattomiksi vapaapäiviksi. Yrityksiä velvoitetaan maksamaan irtisanomistilanteessa työntekijälle keskiverron kuukausipalkan verran koulutuksesta ja työterveyshuolto ulotetaan kestämään vielä puoli vuotta irtisanomisen jälkeen.

Sund kertoo ottaneensa ”luvut suoraan Sipilän paperista” ja arvioi, ettei taakka jakaudu millään lailla tasapuolisesti.

– Se on karkeasti yhden suhde sataan työantajien hyväksi, Sund sanoo Uudelle Suomelle ja huomauttaa, ettei täydellinen tasapaino koskaan ollutkaan tavoitteena.

– Palkansaajilta kaikkinensa siirtyy rahaa tommoinen 2,7 miljardia euroa yrityksille. Se on se palkansaajien talkoopanos. Se on noin 3,3 prosenttia palkkasummasta ja palkkasumma meidän yhteiskunnassa on kaikkinensa noin 84 miljardia euroa. Siitä se tulee suoraan ihan alakoulun matematiikalla.

– Sitten laskin, mikä on työnantajien talkoopanos ja selvitin muutosturvan hinnan. Päädyin siihen, että se on enintään 30 miljoonaa euroa, Sund kertoo.

30 miljoonaan euroon hän pääsee kertomalla tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen määrän kuukauden palkalla. Irtisanottujen määrästä hän on vähentänyt vielä kolmanneksen, sillä tämä osuus irtisanotuista löytää Sundin mukaan uutta työtä ilman erityisiä toimenpiteitäkin. Lisäksi työterveydenhuollon keston ulottamisen puoli vuotta irtisanomisen jälkeen hän arvioi maksavan työnantajille noin kolme miljoonaa euroa.

– Tämä on karkea ja vain suuntaa antava, mutta eivät nämä suuruusluokat miksikään muutu. Se on selvä. Minä en kehtaisi puhua tasapainosta näillä luvuilla, mutta hallitus näköjään kehtaa, hymähtää Sund.

Eri ammattiyhdistykset ovat huomauttaneet, että hallituksen on turha odottaa palkkamalttiin tähtääviä ratkaisuja ensi vuoden sopimusneuvotteluissa. Tätä viestiä esittivät muun muassa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selin Ylen Aamu-tv:ssä keskiviikkona.

Sipilä on esittänyt, että Suomen kilpailukykyä parannetaan suoraan yrityksissä, palkkamaltilla ja nyt yhteiskuntasopimuksen korvaavilla toimilla.

– Kyllä tässä on paljon sitten hurskaita toiveita, että tämän jälkeen vielä sovittaisiin maltillisia palkkaratkaisuja tai paikallista sopimista pyrittäisiin edistämään. Nyt on kuitenkin hyvin vaikea nähdä, miten siellä voitaisiin sitten lähteä sopimaan, kun ylhäältä sanotaan, että näistä asioista te ette saa sopia, Eloranta totesi.

Sund huomauttaa myös, että jos palkansaajilta penätään 2,7 miljardin euron ”talkoopanosta”, voi olla, että liitot vaativat tästä osan palkankorotuksina.

– Kyllä se ainakin on lisännyt intoa siihen suuntaan, hän pohtii.