Maahanmuuttajanuorten ja syntyperäisten suomalaisten nuorten erot oppimisessa ovat tänään julkistetun Pisa-vertailun perusteella jopa 2–3 kouluvuotta.

– Ero syntyperäisiin suomalaisiin on suuri. Tämä oli meillekin yllätys, koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi sanoi Pisa-tulosten julkistamistilaisuudessa.

Välijärven mukaan kieli voi olla yksi eroa selittävä tekijä. Välijärven mukaan oppiminen tulee sitä haastavammaksi ja kielitaidon merkitys kasvaa, mitä abstraktimmista asiakokonaisuuksista on kyse.

Suomesta tutkimukseen valittiin kaikki sellaiset koulut, joissa oli vähintään viisi maahanmuuttajataustaista oppilasta. Maahanmuuttajataustaisia oli 15 prosenttia suomalaiskoulujen oppilaista. Maahanmuuttajista oli siis tarkoituskella yliedustus.

Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) kuitenkin korosti, että maahanmuuttajataustaisten ja syntyperältään suomalaisten oppilaiden välisillä eroilla tuloksia ei pidä selittää. Suomen sijoitus putosi vertailussa enemmän kuin minkään muun OECD-maan.

– Yksin maahanmuuttajien osuus ei tuloksia selitä, Kiuru sanoi.

Myös professorit Pekka Kupari ja Jouni Välijärvi korostivat, että ero maahanmuuttajataustaisten ja suomalaissyntyisten oppilaiden tuloksissa ei vaikuta kokonaistulokseen kuin yhdellä tai parilla pisteellä.

Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden keskimääräinen pistemäärä matematiikassa oli 98 pistettä heikompi kuin syntyperäisten suomalaisoppilaiden. Ero vastaa yli kahta kuoluvuotta.

Ero lukutaidossa oli 116 pistettä ja luonnontieteissä 126 pistettä.

Suomalaisnuorten matematiikan osaamisen keskiarvo oli kahdestoista Pisa 2012 -tutkimukseen osallistuneen 65:n maan joukossa. Matematiikka oli edellisen kerran päätutkimusalue vuonna 2003, jolloin Suomen sijoitus oli kaikista osallistujista toinen.

Suomen sijoitus laski vuodesta 2003 yhteensä 25 pisteellä. Tutkimukseen osallistuvat 15-vuotiaat nuoret.

Sen sijaan koulujen väliset erot olivat Suomessa yhä pieniä.

Vaikka yleensä oppimistulokset heikkenivät, ruotsinkieliset koulut pitivät tason paremmin kuin suomenkieliset. Aiemmin ruotsikieliset koulut ovat menestyneet Pisa-vertailussa suomenkielisiä huonommin.