Ruotsidemokraatit vaatii valtiollisten internaattien eli sisäoppilaitosten perustamista ongelmanuorille, koulupukujen sallimista sekä Ruotsiin saapuneiden maahanmuuttajalasten erottelua muista koululuokista.

Kaikkiaan kahdeksan kohdan vaatimuslistasta kertoo ruotsidemokraattien puoluesihteeri ja kansanedustaja Richard Jomshof Svenska Dagbladetissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa. Jomshof on myös Ruotsin eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen.

LUE MYÖS:

Eri maiden koulujen Pisa-tulokset julkaistaan huomenna tiistaina.

Jomshof syyttää kirjoituksessaan, kuinka Ruotsissa ”oppilaita on heitelty” eri opetussuunnitelmien, mallien sekä arviointijärjestelmien välillä ja alistettu ”normikriittiseen pedagogiikkaan, mikä muistuttaa lähinnä psykologista ja pedagogista massakoetta”.

”Samaan aikaan vakavat järjestyshäiriöt ovat kärjistyneet ja varjostavat oppimisen edellytyksiä niin, että monessa tapauksessa ei lainkaan pystytä toteuttamaan tieto- ja taitopohjaista toimintaa”, Jomshof arvostelee.

Hän perusteleekin ruotsidemokraattien ehdotuksia juuri kurin ja järjestyksen palauttamisella kouluihin.

”Valtion pitää ottaa vastuu erityisen ongelmallisista oppilaista, jotka altistavat muut oppilaat ja opettajat vaaralle tai jotka on tuomittu rikoksista. Valtiollisten sisäoppilaitosten tulee keskittyä kurin pedagogiikkaan, selkeisiin sääntöihin ja arvokasvatukseen”, Jomshof toteaa vaatimuksesta perustaa valtiollisia internaatteja.

Ongelmakouluissa pitäisi ruotsidemokraattien mielestä myös ottaa käyttöön koulupuvut.

”Koulupukuvaatimuksen pitää olla mahdollista. Niitä tulisi erityisesti käyttää kouluissa, joissa on ongelmanuoria ja he käyttävät vaatteita ja asusteita, jotka korostavat rikollista elämäntyyliä ja väkivallan ihannointia tai kouluissa, joissa vaatteet statussymboleina lisäävät sosiaalista eriytymistä.”

Häiriötekijöillä puolue myös perustelee maahanmuuttajien erottelua muista koululuokista.

Jomshof käyttää maahanmuuttajista kirjoittaessaan termiä ”nyanlända”, joka kirjaimellisesti tarkoittaa ”vastasaapuneita”. Käytännössä termiä käytetään Ruotsissa synonyyminä maahanmuuttajille. Virallista määritelmää sille ei ole, mutta Ruotsin koululaissa todetaan, että oppilas lakkaa olemasta ”vastasaapunut”, kun hän on käynyt koulua Ruotsissa neljän vuoden ajan.

”Vastasaapuneet pitää panna erillisiin valmisteleviin luokkiin tai kouluihin kunnes he ovat omaksuneet ruotsin kielen ja voivat osallistua tavalliseen opetukseen ilman, että siitä tulisi häiriötekijä muille oppilaille.”

LUE MYÖS:

Kiinnittää huomiota myös kouluissa puhuttuihin kieliin

Gallupeissa puolue on taistellut tiukasti suurimman puolueen asemasta. Aftonbladetin kyselytutkimuksessa marraskuun puolivälissä ruotsidemokraatit nousi jo ohi sosiaalidemokraattien suurimmaksi puolueeksi, mutta lauantaina julkaistussa SVT:n gallupissa sosiaalidemokraatit piti yhä kärkisijaa.

Koulurauhan takaamiseksi ruotsidemokraatit haluaa myös kiinnittää huomiota siihen, millaisia kurinpitotoimia opettajilla ja koulun johtajilla on käytössään. Ruotsidemokraattien puoluesihteeri Jomshof vaatii mielipidekirjoituksessaan Svenska Dagbladetissa opettajankoulutuksen uudistamista ja vahvistaa opettajien johtamistaitoja sekä ”klassista pedagogiikkaa”. Kouluissa opetuksen pitää keskittyä faktoihin, osaamisen vahvistamiseen ”ydinaineissa” sekä normien kasvatukseen.

”Kouluilla tulee jatkossa olla entistä selvempi tehtävä normien luomisessa tarkoittaen, että entistä vahvemmin rakennetaan sääntöjä, rutiineja sekä projekteja, jotka keskittyvät yhteisten hyvien normien luomiseen. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, miten opettajaa tervehditään, mitä kieltä puhutaan tai miten toisia kohdataan”, Jomshof toteaa.

LUE MYÖS: