Maahanmuuttajien tekemää rikollisuutta on liioiteltu julkisuudessa, toteaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoissuunnittelija Hannu Niemi. Niemen mukaan rikostilastoja pitäisi tarkastella muun muassa ikäjakauman perusteella.

Määrällisesti rikoksia tehdään Niemen mukaan kaiken kaikkeaan selkeästi eniten 15-24-vuotiaiden joukossa, taustaan katsomatta.

15-24-vuotiaiden ikäryhmässä myös ero maahanmuuttajaväestön ja kantaväestön välillä on Niemen mukaan suurin. Ikäryhmän maahanmuuttajien joukossa 10 000 asukasta kohti rikoksia tehdään yli 1600. Suomalaisten kohdalla rikoksia tehdään 10 000 asukasta kohti alle 1200.

- Ero selittyy tämän ikäryhmän rikoksista. Seuraavassa ikäryhmässä maahanmuuttajien rikollisuus putoaa noin puoleen. Maahanmuuttajarikoksista suuri osa on nimenomaan nuorten miesten rikollisuutta, Niemi sanoo.

25-39-vuotiaiden ikäryhmässä maahanmuuttajien joukossa tehdään hieman vähemmän rikoksia kuin kantaväestön joukossa. Sitä vanhemmissa ikäluokissa taas maahanmuuttajarikollisuus on yleisempää.

Näyttää siis siltä, että rikollisuus on Suomessa etenkin nuorten miesten ongelma.

Rikostilastoja tarkastellessa kannattaakin Niemen mukaan ottaa huomioon, että maahanmuuttajien väestörakenne on erilainen kuin kantaväestön. Heidän joukossaan rikoksia eniten tekeviä nuoria miehiä on enemmän kuin vanhenevassa kantaväestössä.

- Se tuottaa eroja rikollisuuteen. Jos maahanmuuttajaväestön ikärakenne muuttuisi samankaltaisemmaksi kantaväestön kanssa, rikollisuus vähenisi. Ikä on tässä niin merkittävä tekijä, Niemi sanoo.

Ilmiön nosti ensimmäisenä esiin Länsi-Uusimaa-lehti. Uusi Suomi kysyi asiasta myös poliisina työskennelleiltä kansanedustajilta. Lue kommentit täältä.

Rajat ylittävä rikollisuus suurempi ongelma

Niemen mukaan rikostyypeissä ainoastaan raiskauksissa maahanmuuttajataustaiset ja muut ulkomaalaiset ovat jatkuvasti yliedustettuina.

- Raiskausrikoksissa maahanmuuttajien osuus on poikkeuksellisen suuri. Joka neljäs poliisin tietoon tulleista raiskauksista on viimeiset viisi vuotta ollut maahanmuuttajien tekemiä, Niemi sanoo.

Niemen mukaan maahanmuuttajien tekemä rikollisuus ei etenkään verrattuna kantanväestön tekemään rikollisuuteen ole niin suuri ongelma kuin julkisuudessa usein annetaan ymmärtää. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on huonompi.

- Voi sanoa, että sitä on liioiteltu. Suurempi ongelma on rajat ylittävä ja järjestäytynyt rikollisuus, Niemi sanoo.

Se on esimerkiksi Virossa asuvien virolaisten käsissä, jotka tekevät yhteistyötä suomalaisten kanssa.

Suomessa maahanmuutto on nykyisessä mittakaavassaa suhteellisen nuori ilmiö. Niemi muistuttaa, että meiltä puuttuu toisen sukupolven maahanmuuttajaväestö. Osittain toisen polven nuorten maahanmuuttajien mellakat ovat viime aikoina herättäneet huolta esimerkiksi Ranskassa.

Suomessa voisi vielä olla mahdollista välttää Ranskan virheet.

- Siinä merkittävä rooli on maahanmuuttopolitiikalla, joka osaltaan ohjaa sitä, syrjäytyykö maahanmuuttajien toinen sukupolvi vai ei, Niemi sanoo.