Uusi tutkimus esittelee neljä selitystä ja keinoa vaikuttaa maahanmuuttajien kantaväestöä suurempaan riskiin tehdä rikos tai joutua rikoksen uhriksi.

Maahanmuuttajien työllisyys, alueellinen eriytyminen ja ajanviettotottumukset ovat yhteydessä rikollisuustasoon, ja yhteiskuntatietouden puute vaikeuttaa maahanmuuttajien sopeutumista yhteiskuntaan, selviää Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen uudesta tutkimusraportista.

1. Työllisyys

–Maahanmuuttajien työllistymisasteessa on tällä hetkellä huomattavia eroja ja erot työllistymisessä näyttäisivät olevan yhteydessä myös rikollisuustason ja uhriksijoutumisriskin korkeuteen, tutkimuksessa kerrotaan.

Tutkijoiden mukaan havainto korostaa sosiaali- tai työllisyyspoliittisten keinojen eli sosiaalisen rikoksentorjunnan merkitystä.

–Tämän hankkeen perusteella painotus maahanmuuttajien työllistymisasteen kohentamiseen todennäköisesti vähentäisi kyseisen ryhmän osallistumista rikollisuuteen.

2. Alueellinen eriytyminen

Tutkimuksen mukaan alueellinen eriytyminen on yksi tekijä, joka voi osaltaan vaikuttaa maahanmuuttajien rikollisuuden määrän. Muun muassa Helsingissä asuinalueiden eriytyminen on voimistunut viime vuosina.

–Tämän tutkimuksen rekisteriosassa voitiin havaita, että maahanmuuttajien keskimääräistä korkeamman rikosalttiuden vaikutus rikosten kokonaismäärään on Helsingissä suurempi kuin maassa keskimäärin, johtuen alueen väestöllisestä koostumuksesta, tutkimuksessa kerrotaan.

Myös Suomen kotouttamisohjelmassa todetaan, että maahanmuuttajien asumisen keskittyminen pienituloisille ja heikon statuksen omaaville vuokra-asuntoalueille nostaa riskiä huono-osaisuuden kasautumisesta.

Tutkimuksen mukaan valikoiva poismuutto tietyiltä asuinalueilta voi käynnistää kielteisen kierteen alueella.

–Alueellinen eriytyminen vaikuttaa paitsi väestöryhmien rikollisuustasoon myös rikosten uhriksi joutumisen riskiin, tutkijat kirjoittavat.

3. Ajanvietto

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti nuorten kohdalla harrastukset ja muut rutiinitoiminnot eli ajanviettotottumukset olivat yhteydessä maahanmuuttajien kantaväestöä korkeampaan rikoskäyttäytymisen ja uhriksi joutumisen tasoon.

–Tutkimuksen tulokset rohkaisevat sosiaali- ja nuorisopoliittisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään vahvistamaan, että maahanmuuttajilla on kantaväestön nuoriin nähden yhtäläiset mahdollisuudet ohjattuun harrastus- ja vapaa-ajantoimintaan, tutkijat kertovat.

4. Mallia Euroopasta

–Normitiedon puute ainakin nuorten maahanmuuttajien kohdalla on vaikeuttanut yhteiskuntaan sopeutumista, tutkijat toteavat.

Tutkimuksessa korostetaan, että Euroopan maiden kotouttamisohjelmissa maahanmuuttajien aktivoimiseksi ja siten kotoutumiseksi koetaan tarpeelliseksi välittää maahanmuuttajille tietoa yhteiskunnasta ja sen arvoista, normeista ja laeista. Tutkijat pitävät eurooppalaista panostusta ”järkevänä”.