Suomen suurlähettiläänä Lontoossa ja Natossa toiminut Leif Blomqvist arvioi, että lännen tulee olla hyvin yhtenäinen puolustuksensa organisoimisessa. Hän tyrmää esimerkiksi Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin esiin tuoman ajatuksen ”EU-armeijasta”, jos sitä ei olisi asetettu ensisijaisesti puolustusliitto Naton käyttöön.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kannattanut julkisesti Junckerin ajatusta EU-armeijasta.

- Jos se rakennetaan sillä tavalla, että se olisi ikään kuin vaihtoehto Natolle, se on erittäin paha ajatus. Se nimenomaan hajottaisi lännen yhtenäisyyttä tavalla, joka olisi kohtalokas. Me emme oikein tiedä, mitä Juncker tarkoittaa, kun hän perään kuuluttaa eurooppalaista armeijaa tai silloin, kun presidentti Niinistö kannattaa lämpimästi tätä ajatusta, suomalainen konkaridiplomaatti sanoi tänään SuomiAreenan keskustelutilaisuudessa Porissa.

Blomqvist kummastelee, että kukaan ei kysy asian perään, että mitä sillä EU-armeijalla oikein tarkoitetaan.

- Ei meidän media kysy tällaisia asioita jostakin syystä. Olisi hyvä vähitellen saada selvyys, onko näissä ajatuksissa jotain substanssia vai onko tämä vain pelkkää huulenheittoa, Blomqvist kyseli paneelissa, johon ottivat osaa myös kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta, everstiluutnantti Tommi Haapala Porin prikaatista ja puolustuspolitiikkayksikön johtaja Helena Partanen puolustusministeriöstä.

Uusi Suomi jututti Blomqvistia vielä tilaisuuden jälkeen.

Mikä on se tärkeä kysymys, joka suomalaiselta medialta jää kysymättä presidentti Niinistöltä tällä hetkellä?

- Esimerkiksi se, että kun hän kannattaa eurooppalaista puolustusta, niin mitä hän tarkoittaa sillä? Mitä merkitsee eurooppalainen puolustus hänelle?

Blomqvistin mukaan Suomen parikymmentä vuotta voimassa ollut niin sanottu Nato-optio on alkanut kulua.

- Totta kai se jollain tavalla kuluu, kun siitä puhutaan jatkuvasti, mutta ei ryhdytä sen perusteella toimenpiteisiin. Toisaalta se, että Venäjä niin ankarasti vastustaa tätä Nato-jäsenyyttämme, sekin osaltaan vaikuttaa samaan suuntaan.

Blomqvistin näkemys Suomen mahdollisesta hakeutumisesta Natoon on yksiselitteinen: se on järkevää vain yhdessä Ruotsin kanssa.

- Me liitymme joko Ruotsin kanssa tai ei lainkaan. Pelkästään Suomi ei ole realistista. Toisaalta, jos Ruotsi hakee, meidänkin pitää tietysti hakea, sehän on selvää. Muuten syntyy jakolinja Pohjanlahdelle ja Ahvenanmerelle. Sitä ei saa missään tapauksessa sallia.

Tässä on siis selkeä kohtalonyhteys Suomen ja Ruotsin välillä?

- Täysin selkeä, aivan yhtä lailla kuin EU-jäsenyyden kohdalla.