EU:n keskiviikkona julkaistua päästövähennystavoitetta on kiristettävä, linjaa vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto.

Hän huomauttaa YK:n ympäristöohjelman tiedottaneen tiistaina, päivää ennen EU:n ilmasto-ohjelman julkaisua, että maailman ilmastopäästöt kääntyivät kasvuun vuonna 2017 – ensimmäistä kertaa neljään vuoteen.

Haaviston mukaan EU:n komission tänään julkaisemat ehdotukset ilmastopäästöjen vähentämiseksi eivät siten ole riittäviä. EU tähtää strategiassaan ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen vähintään ”selvästi alle kahteen asteeseen” Pariisin sopimuksen mukaisesti, mutta kuten sopimuksessa, myös EU:n suunnitelmassa toivotaan lämpenemisen pysyvän 1,5 asteessa. Komissio haluaa ilmastoneutraalin talouden vuoteen 2050 mennessä.

Haaviston mukaan ilmaston lämpeneminen on rajoitettava 1,5 asteeseen.

”Ilmastonmuutoksen kohtalo ratkaistaan seuraavan vuosikymmenen aikana. Olen pettynyt, että EU:n komissio ei esitä päästövähennystavoitteen kiristämistä vuoteen 2030 mennessä. EU:n pitäisi vähentää päästöjä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen on rajoitettavissa 1,5 asteeseen”, Haavisto sanoo tiedotteessa.

”Suomen ei pidä toimia EU:ssa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa vastaan. Meidän on pyrittävä EU:n kärkimaiden joukkoon ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastonmuutos on suurin ihmiskuntaa koskaan kohdannut haaste. Suomalaisella ympäristöteknologialla on yhä enemmän käyttöä ilmastonmuutoksen torjunnassa maailmalla ja sen merkitys viennillemme kasvaa. Suomen on ajettava myös EU:ssa tiukempia päästövähennyksiä.”

Haaviston mukaan kestävän ilmastopolitiikan tulee olla ensi vuonna alkavan Suomen EU-puheenjohtajakauden agendan kärjessä.

Toisen oppositiopuolueen, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho pitää EU:n ilmastopolitiikkaa itsepetoksena. Hänen mukaansa komission ehdotus siitä, että EU pyrkisi niin sanottuihin nettonollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä, on ”mahdoton toteuttaa nykyisellä päästöjen taakanjaolla”.

”Nurinkurisen taakanjaon myötä EU:n kokonaispäästöt vain lisääntyvät. EU:n ilmastopolitiikan skitsofreenisuus kiteytyy siihen, että niissä maissa, joissa investoinnit olisivat suhteessa edullisimpia (esim. Puola, Romania ja Bulgaria) pyritään minimaalisiin päästövähennyksiin. Sitä vastoin Suomessa, jossa investoinnit ovat suhteessa kaikkein kalleimpia, pyritään maksimaalisiin päästövähennyksiin”, Halla-aho arvostelee tiedotteessaan.

Komission strategiassa EU:n suurin päästölähde, fossiilinen energia, korvataan vuoteen 2050 mennessä uusiutuvalla energialla siten, että tuolloin yli 80 prosenttia sähköstä tuotetaan uusiutuvilla. Halla-ahon mukaan komission tavoite sähkön tuotannon samanaikaisesta kaksinkertaistamisesta on mahdollista toteuttaa, ”mikäli Saksa, Puola, Romania ja muutama muu kivihiileen erityisen vahvasti luottava maa sitoutuvat konkreettiseen aikatauluun kivihiilituotantonsa alasajosta”.