YK:n ilmastokokous jatkuu edelleen Madridissa. Kokouksen piti päättyä jo perjantaina, mutta kokouksessa kiistellään edelleen Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamisesta. Sopimuksen tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä ja pitää maapallon keskilämpötilan nousu alle kahdessa asteessa.

”Vetoan kaikkiin osallistujiin ja toivon kaikilta joustavuutta. Kokouksen lopputuleman on oltava kunnianhimoinen”, puheenjohtajamaa Chilen ympäristöministeri Carolina Schmidt sanoi aikaisin sunnuntaina BBC:lle.

Ilmastokokouksessa on paikalla edustajia lähes 200 maasta. Yhdessä heidän on ollut määrä tehdä sääntökirja vuonna 2015 allekirjoitetulle Pariisin ilmastosopimukselle.

Lue seuraavaksi:

Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö arvioi kokouksen päättyvän umpikujaan.

”Tämä oli välikokous, jossa piti lähinnä sopia säännöistä päästövähennysten laskemiselle. Ennusmerkit hankalat ensi vuoteen, jolloin kaikkien maiden pitäisi kiristää lupauksiaan 1,5 asteen tavoitteen mukaiseksi. Käytännössä se mitä pitää tehdä on lisätä julkista painetta niitä maita kohtaan, jotka painavat jarrua. Näitä maita ovat ainakin Brasilia ja Yhdysvallat, joista jälkimmäinen vetäytyy koko sopimuksesta. Maiden johtajilla iso vaikutus. Kiinakin jarruttelee USAn vetäytymisen takia”, hän kommentoi Twitterissä.

Vihreiden konkaripoliitikko Osmo Soininvaara varoitti sunnuntaina, ettei ole realistista pysäyttää ilmaston lämpenemistä kahteen asteeseen.

”Kun näin on, on varauduttava sopeutumiseen, eikä se tule olemaan helppoa. Edessä on massiivisia väestön siirtoja, kun esimerkiksi sadat miljoonat intialaiset jäävät ilman vettä Tiibetin jäätiköiden sulaessa. Myös suuri osa Afrikasta on käymässä elinkelvottomaksi. Euroopassakin tulee ongelmia veden saamisen kanssa Espanjassa ja Italiassa”, hän kommentoi blogissaan.

Tämä voi Soininvaaran mukaan johtaa myös maiden välisiin konflikteihin.

”Italialaiset saattaisivat esimerkiksi ajatella, että Po-joen laakso pitäisi voida pelastaa tekemällä massiivinen vesivarasto Sveitsiin, jonne liian nopeasti tulevat sulamisvedet varastoidaan annosteltavaksi pitkin kesää. Tähän pitäisi varata kokonainen kantoni. Sveitsiläisillä voi olla asiasta toinen mielipide.”

Soininvaara huomauttaa, että satojen miljoonien ihmisten asuttaminen uudestaan ei ole aivan kivuton asia.

”Minne he menevät? Katse kääntyy tietysti harvaan asuttuihin maihin kuten Australiaan – ja esimerkiksi Suomeen. Suomen osuus tulee olemaan useita miljoonia, eikä sitä meiltä kysytä.”

Lue myös:

Soininvaara arvioi, että kiireisin ongelma ilmaston muutokseen sopeutumisessa on juuri elinkelvottomiksi käyvien maiden väestön uudelleen asuttaminen. Seuraava ongelma on hänen mukaansa meren pinnan nousu jäätiköiden sulaessa.

”Se tapahtuu onneksi viipeellä, mutta jos meren pinta nousee vaikkapa vain parilla metrillä, valtava määrä ihmisiä joutuu muuttamaan rannikoilta sisämaahan. Rannikot kun ovat kaikkialla tiheästi asuttuja.”

Euroopan parlamentti julisti viime kuussa Eurooppaan ja koko maailmaan ilmastohätätilan. Parlamentin mukaan EU:n tulee vähentää päästöjään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Lue lisää: