Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kertoo järkyttyneensä Helsingin Sanomien uutisesta, joka kertoi monen siivousyrityksen liiketoiminnan perustuvan ihmisten hyväksikäytölle.

”HS:n uutinen siivousalasta järkytti. Ihmiskauppaa ja työntekijöiden oikeuksien polkemista ei voi hyväksyä”, Ohisalo tviittaa.

Hänen mukaansa poliisissa aloittaa ensi vuonna erillinen ihmiskaupparikoksiin keskittyvä yksikkö, kun poliisille saadaan tarvittavat lisäresurssit.

”Lisäksi tänä vuonna perustettiin poliisiin verkosto, jossa kerrytetään osaamista ihmiskaupasta eri puolille Suomea. Tämä tukee tehokkaampaa puuttumista mahdollisiin rikoksiin”, sisäministeri sanoo.

Samalla hän muistuttaa, ettei poliisi voi korjata ongelmaa yksin.

”Sisäministeriö tekee asian parissa tiivistä yhteistyötä muun muassa ihmiskaupan vastaista toimintaohjelmaa koordinoivan oikeusministeriön ja lakia uhrien auttamisesta valmistelevan sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.”

Pääministeri Sanna Marin (sd) linjasi aikaisemmin sunnuntaina, että tilanteen korjaamiseksi tarvitaan lainsäädäntömuutoksia ja viranomaisten resurssien vahvistamista. Marin väläyttää kanneoikeutta keinona puuttua epäkohtiin.

”Hallitus haluaa parantaa työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevien asemaa. Konkreettisia parannuksia kuten valvontaviranomaisten riittäviä keinoja puuttua alipalkkaukseen ja muihin epäkohtiin tarvitaan. Työvoiman hyväksikäytön pitäisi olla työnantajalle niin suuri taloudellinen riski, ettei se kannata. Nyt näin ei ole. Myös ammattiliitoille pitää antaa tehokkaampia keinoja puuttua epäkohtiin. Kanneoikeus olisi tällainen keino.”

Työministeri Tuula Haatainen (sd) sanoo Helsingin Sanomissa kannattavansa työsuojeluviranomaisille oikeutta hallinnolliseen sanktiomaksuun, jonka viranomaiset voisivat langettaa esimerkiksi alipalkkausta harjoittavalle yritykselle jo varhaisessa vaiheessa ennen poliisitutkintaa.

”Muun muassa tätä sanktiomaksua selvitetään nyt. Työryhmä on kokoontunut korona-aikanakin säännöllisesti. Olen kiirehtinyt työryhmää, että meidän pitää saada lainsäädäntöä nopeasti tiukennettua”, ministeri kertoo, mutta ei lupaa, että lainsäädäntömuutoksia tuotaisiin jo syksyllä eduskuntaan.

Maahanmuuttotutkija Erna Bodström huomauttaa kuitenkin, että uhrit ovat niin huonossa asemassa, että eivät monesti uskalla tuoda väärinkäytöksiä julki.

“Heidät kun voidaan palkintona pakkopalauttaa. Pitää myös parantaa heidän eli turvapaikanhakijoiden ja paperittomien asemaa”, hän arvioi Twitterissä.

SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä kertoo järjestön ehdottavan myös tilapäistä oleskelulupa hyväksikäytön uhreille.

“Ulkomaalaislakia tulisi muuttaa niin, että työperäisen hyväksikäytön uhri voisi saada tilapäisen oleskeluluvan uuden työn hakemista varten, jos hän on tehnyt työtä erityistä hyväksikäyttöä osoittavissa oloissa.”

Bodström korostaa, että on tärkeää puuttua myös juurisyyhyn, eli siihen, mikä on alun perin asettanut ihmiset asemaan, jossa heitä on helppo hyväksikäyttää.