Sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kommentoi hallituksen työllisyystoimia blogissaan. Hän huomauttaa, että hallitusohjelman mukaan mitään työllisyystoimia ei suljeta pois.

Sanatarkasti hallitusohjelmassa todetaan, että ”hallitus ei sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa tarkastelun ulkopuolelle”. Ohisalo mainitsee blogissaan muutaman konkreettisen työllisyystoimen: työperäisen maahanmuuton edistämisen, työttömyysputken lyhentämisen sekä kaikkein konkreettisimpana kokeilun ansiosidonnaisen työttömyysturvan vapaaehtoisesta porrastuksesta.

Ohisalo viittaa suoraan Helsingin Sanomien (HS) artikkeliin, jossa paljastettiin, millaisia työllisyystoimia hallituksen keskusteluissa on ollut esillä. Porrastuskokeilu oli yksi näistä toimista ja HS:n mukaan juuri vihreät on pitänyt esillä kokeilua, koska kaikki hallituspuolueet eivät kannata ansiosidonnaisen porrastamista. Se hiertää pääministeripuolue sdp:tä ja vasemmistoliittoa.

Porrastaminen tarkoittaisi, että työttömyysturvan taso olisi aluksi nykyistä korkeampi, mutta leikkautuisi työttömyyden keston perusteella. Työttömyysturvan porrastaminen on herättänyt keskustelua niin viime kuin tällä hallituskaudella, ja sitä on ehdotettu keinoksi nostaa työllisyyttä hallituksen tavoittelemaan 75 prosenttiin.

Hallituksen kaavailemassa kokeilussa satunnaisotannalla valittu työtön voisi HS:n mukaan itse valita joko tavallisen tai porrastetun mallin, ja molemmissa kokonaistuki olisi yhtä suuri. Ohisalo muistuttaa blogissaan, ettei ratkaisuja ole vielä hakattu kiveen, ja viittaa porrastamiskokeiluun työllisyyttä parantavana keinona.

"Meidän näkökulmastamme on tärkeää, että uudistuksen jälkeenkin työttömälle jää vähintään yhtä paljon rahaa käteen kuin ennen uudistusta”, Ohisalo toteaa blogissaan.

Ohisalo nosti porrastamisen esiin tärkeimpänä keinona nostaa työllisyysastetta myös Kuntamarkkinoilla budjettiriihen alla syksyllä. Tuolloin vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kuittasi heti, että pitkäaikaistyöttömille kyseessä olisi leikkaus.

Anderssoon näyttääkin taas puuttuvan Ohisalon puheisiin välittömästi, vaikka ei viittakaan Ohisaloon tai tämän kirjoitukseen suoraan. Hän kuitenkin lainaa Ohisaloa sanasta sanaan.

”Onko kukaan ymmärtänyt, miten toimisi ja miltä näyttäisi sellainen porrastettu ja työllisyyttä parantava ansiosidonnaisen malli, jossa ’uudistuksen jälkeenkin työttömälle jää vähintään yhtä paljon rahaa käteen kuin ennen uudistusta’?” Andersson tviittaa.

”Jos taso alussa on nykyistä korkeampi ja suurin osa ihmisistä ei ole ansiosidonnaisella sen loppumiseen asti, niin malli todennäköisesti lisää työttömyysturvamenoja eli heikentää työnteon kannustimia.”

Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz vastaa Anderssonille, että oleellista on keksiä malli, joka uskotaan lyhentävän työttömyysjaksoja.

”Mutta toki lyhyempi kesto ja sama käteen jäävä osuus ovat ihan mahdollisia yhdistää”, Adlercreutz tviittaa.

LUE LISÄÄ:

Valtiovarainiministeriössä uskotaan, että porrastusmalli parantaisi työllisyyttä, ja HS:n mukaan hallituksen saamien laskelmien perusteella työllisyys voisi parantua useilla tuhansilla. Asiasta on kuitenkin esitetty myös päinvastaisia arvioita. Tampereen yliopiston pitkäaikainen julkistalouden professori Matti Tuomala on tyrmännyt tällaiset arviot.

LUE PRFOESSORIN LAAJA HAASTATTELU:

”Työperäistä maahanmuuttoa edistettävä”

Ohisalo korostaa ilmastotoimien ja työllisyystoimien yhteyttä toisiinsa ja kutsuu ilmastonmuutoksen torjuntaa ”aikamme kohtalonkysymykseksi”. Hänen mukaansa Kansainvälinen työjärjestö ILO on arvioinut, että ilmastotoimilla on suuri työllistävä potentiaali.

Ohisalo muistuttaa, että vihreiden pitkäaikaisena tavoitteena on ollut alentaa työn verotusta ja samalla korottaa ympäristöveroja niin, että painopiste siirtyy työstä ja yrittämisestä ympäristöhaittoihin. Ohisalon mukaan Suomesta tehdään maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio, mihin tarvitaan riittävän kunnianhimoisia päätöksiä energiantuotantoon, kulutukseen, hiilinieluihin ja liikenteeseen.

”Myös yleisiä toimia työllisyyden parantamiseksi tarvitaan. Tarvitsemme ratkaisuja suomalaisten työllistämiseksi ja työperäisen maahanmuuton edistämiseksi.”

Hallitus siirsi vuoden alusta työperäisen maahanmuuton ohjaamisen sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle. Ohisalon mukaan myös työvoiman saatavuusharkintaa ja sen toteutusta olisi edelleen syytä arvioida kriittisesti.

”Nykyinen alueellinen saatavuusharkinta estää yrityksiä saamasta työvoimaa ulkomailta, jos EU-alueella tai ETA-maista olisi työvoimaa saatavilla. Työpaikkojen kohdalla ei ole kysymys nollasummapelistä, sillä kansainväliset osaajat synnyttävät Suomeen myös uutta työtä.”

Ohisalo mainitsee myös työttömyysputken lyhentämisen. HS puhui artikkelissaan työttömyysputken poistamisesta väylänä varhaiseen eläkkeelle jäämiseen niin, että eläkeikää lähestyvät työttömät voivat päästä ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiville. HS:n mukaan poistaminen on vaikea asia hallituspuolueista vain sdp:lle ja vasemmistoliitolle.

”Työurien loppupään työttömyysputkea on lyhennettävä ja nuorten koulutusastetta kasvatettava. Pitkällä aikavälillä koulutuspanostukset lisäävät osaavaa työvoimaa ja työllistymisen edellytyksiä. Erityisesti yli 55-vuotiaiden työllistymismahdollisuuksia pitää parantaa”, Ohisalo linjaa blogissaan.