Kuva: Outi Järvinen

Kun budjettiriihi ennemmin tai myöhemmin saadaan pakettiin, kiinnittyy työllisyystoimien osalta huomio ainakin kahteen asiaan. Mitä eläkeputkesta linjataan suoraan tai työmarkkinajärjestöjen neuvotteluja varten? Kiinnostavia ovat myös kaavaillun uuden työnhakumallin yksityiskohdat.

Otsikkotason linjausten lisäksi molemmista asioista kannattaa katsoa tarkasti myös pienellä präntätyt tarkennukset. Olennaista on huomata, että päätösten yksityiskohdilla on iso vaikutus ratkaisujen työllisyysvaikutuksille.

Työttömyysturvan lisäpäivät, joista puhutaan myös eläkeputkena, ovat olleet etukäteen paljon esillä.

Jos eläkeputkeen ei kosketa mitenkään, on toistaiseksi esillä olleista keinoista vaikea saada kasaan pakettia, jonka voidaan laskennallisesti arvioida tuovan 30 000 työllistä.

Eläkeputken työllisyysvaikutusten osalta keskeistä on se, poistuisiko putki mahdollisesti kokonaan vai lyhentyisikö se vain ja millä aikataululla muutokset tapahtuvat.

Jos työllisyystavoitteesta iso osa pyritään saamaan ikääntyneiden työllisyyttä nostamalla, silloin eläkeputkeen koskeminen on todennäköistä.

Vaikutusta on myös sillä, tehdäänkö samassa yhteydessä joitakin eläkeputken muutoksia pehmentäviä toimia.

Riippuen siitä, mitä toimia tehdään, voi näiden toimien työllisyysvaikutus olla negatiivinen, jolloin muita työllisyystoimia joudutaan tekemään enemmän. Vaikeuskerrointa kokonaisuuden punnintaan voi vielä lisätä se, jos muutoksia pehmentävät toimet ovat sellaisia, että niiden työllisyysvaikutusten suuruutta on vaikea arvioida.

Näillä reunaehdoilla voi olla iso vaikutus asetelmiin työmarkkinapöydässä, jos ikääntyneiden työllisyyttä parantavien toimien osalta palloa potkaistaan riihessä eteenpäin ja toimet päätyvät vielä työmarkkinajärjestöjen neuvoteltaviksi.

Putken ohella toinen keskeinen kysymys on mahdollinen uusi työnhakumalli.

On helppo ajatella, että yhteisymmärrys löytyy lisäpanostuksista työvoimapalveluihin. Samalla ratkaisuja haetaan mallista, joka tuo lisävelvoitteita työttömälle työnhakuun. Tästä on puhuttu yksilöllisen työnhaun mallina.

Helsingin Sanomat kertoi eilen, että yksilöllisen työnhaun mallissa työttömät velvoitettaisiin hakemaan tiettyä määrää työpaikkoja kuukaudessa.

Viime vuosina erilaisista työnhakumalleista on väännetty urakalla ja kovin äänenpainoin. Jos yksilöllisen työnhaun malli nyt toteutuu, on erittäin kiinnostavaa, mitä siinä linjataan työnhaun kannustimista ja sanktioista.