Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki perustelee sote-uudistuksen kustannusarvioitaan verkkokirjoituksessaan. Hetemäen mukaan hänen ilmoittamansa ”säästöpotentiaalin” taustalla on ennuste tuottavuuden kasvusta sekä OECD:n arvio Suomen nykyisen sote-järjestelmän tehottomuudesta.

– Sote-uudistuksen säästöpotentiaaliarvion realistisuuteen vaikuttavat vaadittavan sote-palvelujen tuottavuuden kasvun suuruus, sote-järjestelmän tehokkuus tällä hetkellä sekä keinot tuottavuuden parantamiseksi, Hetemäki kirjoittaa.

– Esimerkiksi neljän miljardin euron säästö vaatisi, että sote-palvelujen tuottavuus kasvaisi keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa vuosina 2020–2029. Se on vähän, jos tehokkuudessa on selvästi parantamisen varaa, hän jatkaa.

Hetemäen mukaan OECD katsoo, että parantamisen varaa on.

– Totean muistiossa OECD:n arvion, jonka mukaan Suomen sote-järjestelmän tehokkuus on matala. OECD:n arvio säästömahdollisuudesta on esittämääni suurempi. Tehottomuuteen viittaa myös muistioni toteama sote-menojen reaalinen 4,1 prosentin vuosikasvu asukasta kohti 1995–2009, jolloin ikääntymisen vaikutus oli vielä pieni, Hetemäki kirjoittaa.

Hetemäki arvioi muistiossaan sote-uudistuksen säästöpotentiaaliksi 4,6 miljardia euroa. Tästä jopa neljä miljardia euroa koostuu tiedon ja teknologian käytön mahdollisesti tehostavasta vaikutuksesta.

Hetemäen mukaan uudistuksen mukanaan tuoma sitova budjettirajoite on keino tehostaa sote-palveluiden järjestäjien toimintaa. Tämä liittyy myös mainittuun digitalisaatioon.

– Uudistuksessa siirrytään OECD:n toteamasta pehmeästä budjettirajoitteesta sitovaan rajoitteeseen. Budjettirajoite kannustaa hyvään johtamiseen, parhaiden käytäntöjen hyödyntämiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Nämä tekijät sisältyvät arviossani tiedon ja teknologian käytön neljän miljardin euron säästöpotentiaaliin. Siirtyminen 190 järjestäjästä 18 sote-palveluiden järjestäjään on tärkeää sote-järjestelmän hallinnan ja tuottavuuden kannalta, kansliapäällikkö perustelee.

Siinä missä säästöpotentiaali kertoo vain mahdollisista säästöistä, ovat maakuntien menokehykset automaattisesti säästöjä toteuttava uudistus, Hetemäki tuo esiin. Kansliapäällikön mukaan Suomen valtion menokehys on uskottava kolmen miljardin euron säästötavoitteen takaaja, ja uudistuksen myötä sote-menot siirtyvät valtiontalouden menoja koskevan kehysmenettelyn piiriin. Tosin monet asiantuntijat ihmettelevät, kuinka menojen supistaminen onnistuu supistamatta kansalaisille tarjottuja palveluita.

Euroopan komissio toteaa keskiviikkona julkaistussa maaraportissaan, että Suomen sote-uudistuksen säästötavoitteet yhdistettynä kansalaisten lisääntyvään valinnanvapauteen ovat ”kunnianhimoisia” ja niiden toteutuminen riippuu myös uudistuksen toimeenpanosta. Komissio hoputtaa ikääntyvää Suomea joka tapauksessa uudistamaan terveydenhuoltonsa.

LUE LISÄÄ AIHEESTA:

Professoreilta täystyrmäys hallitukselle: Sote-uudistusta ei voida perustella säästöillä – uskottavia laskelmia ei ole

Painava varoitus hallitukselle: Sote on suurempi riski kuin sen toteuttamatta jättäminen

Professori hämmästelee hallituksen sote-kiirettä: ”Olisi järkevää siirtää puolella vuodella”

HUS luuttuaa lattiaa Hetemäen sote-laskelmilla: ”Muistio on harhaanjohtava, jopa vilpillinen”

Professori: ”Maakuntavaaleja ei enää voida järjestää lokakuussa”

Ylilääkäri tyrmää kansliapäällikön sote-laskelman: ”Lievästi sanottuna ylioptimistinen”