Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki pitää työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtaman työryhmän raportin arviota Suomen julkisen talouden koronaviruksesta johtuvasta sopeutustarpeesta oikeansuuntaisena.

"Raportti kuvaa hyvin sen, mikä on sopeutustarve kriisin jälkeen. Raportti arvioi, että se on noin 3-4 prosenttia suhteessa bkt:hen, ja se on varmaankin ihan oikea kokoluokka”, Hetemäki totesi raporttia esitelleessä tiedotustilaisuudessa.

”Se merkitsee käytännössä erittäin suuria menoleikkauksia tai veronkorotuksia, jotka tulevat olemaan vaikeita.”

LUE MYÖS:

Hetemäen mukaan julkisen velan ”ahdingosta” ei päästä Suomessa eroon matalan korkotason takia, sillä esimerkiksi eläkejärjestelmän tuotot riippuvat korkotasosta.

Hetemäki pitää hyvänä raportin huomiota siitä, että yritysten pystyssä pitämisen lisäksi taloudessa on nyt mietittävä, miten luodaan uutta kasvua menetetyn tilalle.

”Kaikkiaan raportti maalaa hyvin synkän kuvan siitä, mihin olemme taloudessa menossa. Valitettavasti tuo synkkyys on realismia. Raportti ei pelkästään nosta ongelmia pöydälle, vaan tarjoaa eväät, joilla tästä voidaan selvitä, ja kuvaa myös sen, että vaikeille sopeutustoimille on vaihtoehto.”

Vaihtoehto tarkoittaa suuria rakennemuutoksia, joita on raportin mukaan suunniteltava ja pantava toimeen nopeasti.

Hetemäki nosti esiin myös raportissa esitetyn näkökulman siitä, että koronakriisi lisää sukupolvien välistä epäoikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Suojelutoimet kohdistuvat ensisijassa ikääntyneempään väestöön, mutta tulevan laskun maksajina ovat pitkällä ajalla nuoret sukupolvet.

Hetemäki ja työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson kiittivät Vihriälän työryhmää raportista, jossa kuvataan koronaviruksen rajoitustoimien talousvaikutuksia ja niiden torjumiseksi tarvittavia politiikkatoimia. Raportissa annetaan tuki Suomen strategialle, joka perustuu epidemian pitämiseen hallinnassa, mutta mahdollistaa myös talouden avaamisen.