Esimerkiksi internetin välityksellä tehtävästä matalan kynnyksen kuntoutuksesta voisi olla apua monelle masennuspotilaalle, sanoo neurobiologian professori Eero Castrén Helsingin yliopistosta.

Helsingin yliopisto kertoi aiemmin tällä viikolla, että masennuslääkkeet yksin eivät paranna. Castrénin mukaan masennuslääkkeet antavat vain mahdollisuuden korjata aivojen hermoverkkoja masennuksesta toipumiseksi. Sen vuoksi lääkkeiden rinnalle tarvitaan muuta kuntoutumista edistävää toimintaa.

- Niiden korjausta pitää kuitenkin harjoitella niinkuin lapsen kävelyä, Castrén sanoo.

Castrénin mukaan jopa lähes kymmenen prosenttia suomalaisista on jossain vaiheessa käyttänyt masennuslääkkeitä. Esimerkiksi Kelan kustantamaa terapiaa on saanut huomattavasti harvempi.

Terapia ei kuitenkaan ole Castrénin mukaan ainoa keino toipua masennuksesta.

- Kuntoutusta ei ole pelkästään se, että saa Kelan korvaamaa psykoterapiaa. Voi olla monta muutakin tapaa kuntoutua, Castrén sanoo.

Castrénin mukaan siitä huolimatta, että masennuslääkkeet eivät yksin paranna, moni näyttää hyötyvän niistä ilman Kelan kuntoutustakin. Se taas viittaa siihen, että monella on omia keinoja kuntoutua.

- Mahdollisesti taustalla on, että jos ihmisillä on työpaikka, perhe ja muita tukevia verkostoja, he pystyvät kuntouttamaan hyvin itse itseään, Castrén sanoo.

Castrénin mukaan potilaiden omien verkostojen merkitystä kuntoutumisessa ei ole juuri tutkittu. Tutkimus olisi hänen mielestään tarpeen.

Kaikilla ei kuitenkaan ole tukevia verkostoja omasta takaa. Maailmalla on tehty tutkimuksia erilaisista kuntoutumistavoista, ja ne voisivat Castrénin mielestä olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi Kelan tarjoamalle psykoterapialle.

- Kelan kuntoutukseen pääsy tuntuu nykyään viivästyvän, joten olisi tärkeää, että ne, joilla ei ole muita kuntoutumiskeinoja pääsisivät nopeammin kuntoukseen kiinni. Pitäisi olla kustannuksiltaan varsinaista psykoterapiaa edullisempaa kuntoutusta.

Castrénin mukaan maailmalla on jo tutkittu erilaisia malleja, kuten vertaistukea tai nettiportaaleja, joiden kautta pääsee helposti yhteyteen asiantuntijoiden kanssa.

Suomessa matalan kynnyksen kuntoutumisvaihtoehtoja ei Castrénin mukaan ole ainakaan tarpeeksi.