Paroksetiini on sekä hyödytön että haitallinen lasten ja nuorten vakavan masennuksen hoidossa.

Näin osoittaa lääkettä koskevan tutkimuksen uudelleenanalysointi, joka julkaistiin BMJ:ssa. Alun perin tutkimus julkaistiin vuonna 2001 Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry -lehdessä.

Tuoreen analyysin mukaan paroksetiini ja imipramiini eivät ole tehokkaampia kuin lumelääke. Niihin liittyy myös paljon haittoja, kuten itsetuhoisia ajatuksia ja käyttäytymistä. Alkuperäinen tutkimus esitti toisin.

BMJ:n tutkimus pohjautui aineistoon, joka oli aiemmin ollut salaista. Lehti käsittelee myös muita tutkimukseen liittyviä ongelmia. Alkuperäisessä tutkimusartikkelissa oli muun muassa 22 kirjoittajaa, mutta todellisuudessa kirjoittaja oli palkattu ulkopuolelta.

Tutkimus oli SmithKline Beechamin (nykyisin GSK) rahoittama.

Yhdysvaltain lääkeviranomainen FDA kritisoi tutkimusta jo vuonna 2002, jolloin yli kaksi miljoonaa yhdysvaltalaista lasta ja nuorta käytti paroksetiinia.

BMJ pohtii tapausta ja tutkimustietojen avaamisen tärkeyttä myös pääkirjoituksessaan.

Linjaus täsmentyy

– Tutkimusetiikka on pettänyt, toteaa tapauksesta Itä-Suomen nuorisopsykiatrian professori Eila Laukkanen.

– Markkinatalous näyttää tässä ajaneen kriittisyyden ohi. Harmillista, kun muutenkin nuoret ovat hyvin epäluuloisia lääkkeitä kohtaan. Pitää tehdä työtä, että lääkehoidossa nuoren kanssa syntyy yhteistyö.

Laukkasen mukaan BMJ:n esiintuoma tieto paroksetiinista otetaan huomioon sekä KYS:n nuorisopsykiatrian että muun Suomen hoitolinjauksissa.

Paroksetiinia on käytetty alaikäisillä erittäin harvoin jos lainkaan mahdollisen itsetuhoisuuden riskin takia. Nuorten vaikean ja keskivaikean masennuksen ensisijainen lääkehoito Suomessa on fluoksetiini, jota pidetään tutkimusnäytön pohjalta suhteellisen turvallisena.

Jos fluoksetiinista ei saada riittävää apua, käytetään muita SSRI-lääkkeitä ja psyykenlääkkeitä.

Väkivaltaisuus on lisääntynyt

Paroksetiiniin ja muihin SSRI-lääkkeisiin liittyvästä alkuvaiheen ärtyisyyden ja itsetuhoisuuden lisääntymisestä on keskusteltu paljon. Lääkkeet on keskusteluissa yhdistetty myös ampumatragedioihin.

Laukkanen korostaa lääkehoidon alkuvaiheen seurannan merkitystä. Nuoren tilanne pitää selvittää huolella, ja hoitoon sitoutuminen on erityisen tärkeää.

– Väkivaltaiset mielikuvat ja käyttäytyminen ovat lisääntyneet erikoissairaanhoidon potilailla. Tämä tekee lääkeasioissa varovaiseksi. On myös huomioitava, että lääkkeen ei tulisi koskaan olla ainoa hoitomenetelmä, vaan tarvitaan myös psykoterapeuttista hoitoa.

Lue myös:Masennuslääkkeiden käyttöön voi liittyä maksahaittoja Masennuspotilaita ei pidä mitätöidä

Kirjoittanut:Miia Soininentoimittaja

Kuva:Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Tilaa Potilaanlääkärilehden uutiskirje