Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen arvostelee Suomen koulutusjärjestelmää Suomen idea -kirjan (Docendo 2016) julkistamistilaisuudessa tänään torstaina.

– Tarvitaan enemmän valinnanvapautta, ja meidän pitää vaatia niitä valintoja tehtäväksi. Valintoja ei saa pelätä ja työntää niitä johonkin ikävuoteen 24, että sitten voisimme ruveta tekemään ensimmäisiä oikeita valintoja. Lukioikäiset pystyvät aivan hyvin tekemään valintoja. Joku tekee väärän valinnan, mutta niin joku tekee aina. Emme me voi rakentaa järjestelmää, jossa kaikki valinnat olisivat optimaalisia, Apunen kertoi kirjan julkistustilaisuuden jälkeen Uudelle Suomelle.

Apunen toteaa kirjassa, että ”olemme ansassa, joka rakentuu mukavuudenhalusta, ylemmyydentunnosta ja PISA-menestyksestä”.

– Meidän täytyy ymmärtää, että PISA mittaa vain tiettyä esimerkiksi matematiikan osa-aluetta, ja meidän pitäisi katsoa, onko tämä meidän geometrinen algebrallinen osaaminen sillä tasolla, jolla sen pitäisi olla, Apunen kertoo.

– Nyt yliopistojen matemaatikot sanovat, että meillä on koko ajan tapahtunut sellaista valumista, että meille tulee yliopistoon ihmisiä, nuoria opiskelemaan huonommilla tiedoilla, kuin aikaisemmin. Lukioon tullaan vähän huonommilla tiedoilla, kuin aikaisemmin ja niin edelleen eli tämä osaamisen taso valuu alaspäin. Se pitäisi nyt heti pysäyttää, hän toteaa.

Hänen mielestään on tärkeää, että valinnaisuutta lisätään.

– Varmaan vaatii sitä, että meidän pitää katsoa näitä tuntijakojuttuja uudelleen. Tämä on puhtaasti henkilökohtaista ajattelua, mutta mua kummastuttaa se, että meillä on hirveä määrä oppiaineita esimerkiksi lukiossa, ja meillä on valtava määrä aineita joissa voi opiskella uudelleen asioita, jotka on periaatteessa jo opittu yläkoulussa, Apunen sanoi.

– Tämä IB-lukio, jota olen kehunut, sillä on vain kuusi lukuainetta, joista voi valita esimerkiksi taloustieteen. Siellä tehdään voimakkaita valintoja. Mun idea on se, että meidän pitäisi antaa tehdä valintoja. Valinnat eivät ole vaarallisia. Nyt me olemme valinneet sen linjan, että yleissivistyksessä meillä on hirveän laaja se paletti, hän totesi.

Hän väläytti englanninkielen tuomista opetuskieleksi.

– Se voisi olla yksi vaihtoehto, niin kuin IB-lukiossa se on toisesta vuodesta lähtien opetuskieli. Ne lapset jotka käyvät sen saavat hirveän etumatkan siitä, Apunen sanoi.

– Miksi meillä ei voisi olla enemmän tätä? Korostan, että se ei sovi kaikille, mutta niille joille se sopii meidän pitäisi enemmän tarjota sitä mahdollisuutta, koska se tuo heille henkilökohtaista etua myöhemmin, hän lisäsi.

Apunen on huolissaan suomalaisten heikentyneensä pärjäämisestä seitsemäsluokkalaisten matemaattista osaamista mittaavassa TIMSS-testissä. Hän kertoo jännittävänsä marraskuussa julkistettavia uusia TIMSS-tuloksia.

– Se on harmi, että jos tulokset ovat edelleen heikentyneet, me alamme olla TIMSSissä jo faktisesti aika heikolla tasolla. Se ei ole kauhean kivaa.

Apusen mielestä Suomen järjestelmä ei pidä huolta poikkeusyksilöistä.

– Heille pitää antaa mahdollisuudet lisäopiskeluun joko sen järjestelmän puitteissa tai sen ulkopuolella.

Hän mainitsee konkreettisena ratkaisuna Saku Tuomisen vetämän Hundred-nimisen projektin, jonka idea on tuottaa sata opetukseen liittyvää innovaatiota avoimeen käyttöön kaikille kiinnostuneille.

– Jos toteutamme niistä edes 20 tai 50 tai 5, me ollaan jo pidemmällä. Tämän tyylistä ajattelua tarvitaan, Apunen kertoo.

Suomen idea -kirjaan on kirjoittanut 26 ansioitunutta asiantuntijaa. Kirjoittajien joukossa on tutkijoita, poliitikkoja ja muita yhteiskunnallisia vaikuttajia. Kirjan toimittaneen professori Jarno Limnéllin itsensä lisäksi kirjoittajiin kuuluvat esimerkiksi professori Alf Rehn, Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä, professori Sixten Korkman, palkittu journalisti Riku Rantala, kansanedustaja Elina Lepomäki, johtaja Marika Snellman Nokian Neulomosta, järjestöaktiivi Abdirahim ”Husu” Hussein ja puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.

Lue myös: 26 kärkinimeä pohtii Suomen menestysreseptiä – Sinut on haastettu