Harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen uskoo, että kansainvälisten konsernien häpeämätön verokikkailu suomalaisten rahoilla saadaan ainakin osittain ja hetkellisesti kuriin rajoittamalla yritysten korkovähennysoikeutta. Hän toivoo, että myös yleisön suuttumus vaikuttaa yritysten toimintaan.

Hallitus ryhtyi toimiin sen jälkeen, kun sanomalehti Keskisuomalainen kertoi terveyspalveluyritys Mehiläisen tehneen viime vuonna Suomessa lähes 40 miljoonaa euroa voittoa mutta maksaneen Suomeen veroa vain 360 000 euroa. Verojen kierrätys veroparatiiseihin onnistuu, koska yrityksillä on Suomen elinkeinoverotuksessa rajoittamaton korkovähennysoikeus.

Eilen Uusi Suomi kertoi, kuinka kohun suurimmaksi syntipukiksi joutunut Mehiläinen puolustelee toimintansa laillisuutta työntekijöilleen lähettämässään salaisessa viestissä.

Nyt hallitus aikoo tarkistaa vähennysoikeuden estääkseen yhteiskunnalle haitallisen verokeinottelun.

–Tämä malli ja tämä iso helppo vuoto saadaan kuriin, sanoo Markku Hirvonen Uudelle Suomelle.

–Isojen yritysten veroammattilaiset tietysti yrittävät suunnitella muita keinoja. Mutta onhan tässä nyt julkinen painekin, koska tällainen toiminta heikentää yrityksen imagoa.

Mehiläisen ja muiden terveydenhuoltoyritysten verokeinottelu on moraalisesti erityisen törkeää, koska niiden toimintaa tuetaan Kela-korvauksilla. Näin suomalaisten verovarat vuotavat veroparatiiseihin.

–Tämä [verokikkailu] on ylipäätäänkin varsin härskiä toimintaa, vaikka laki sen salliikin. Mutta vielä ikävämpää on, kun se tapahtuu julkisin varoin. Nämä yhtiöt elävät yhteiskunnan tuella, sanoo Markku Hirvonen.

Yritykset siirtävät Suomesta saamiaan tuloja matalan verotuksen maihin esimerkiksi siten, että suomalaisyritys lainaa rahaa veroparatiisissa toimivalta konsernin osalta. Konsernin sisäiselle lainalle asetetaan korkea korko, jonka kulut yritys saa vähentää Suomen verotuksestaan. Mehiläinen korostaa sisäisessä viestissään, että sen maksamat konserniavustukset, joiden avulla yhtiön voitoista valtaosa päätyi Jerseyn veroparatiisin verotukseen, ovat laillinen ja ”yleisesti käytetty osa konsernien verotusta”.

Markku Hirvonen uskoo, että hallituksen suunnittelemat vähennysrajoitukset tulevat koskemaan nimenomaan konsernien sisäisiä velkasuhteita, mutta ei halua lähteä arvailemaan niiden sisältöä sen tarkemmin.

Hirvosen arvion mukaan suuryritysten verokikkailu korkovähennysten ja ns. siirtohinnoittelun avulla vie Suomelta vuosittain satojen miljoonien verotulot. Summa on samaa luokkaa kuin menetykset, jotka Suomelle koituvat sijoitustoiminnan veronkierrosta kiisteltyjen hallintarekisterien kautta.

Hirvonen uskoo, että korkovähennyksen rajoittamisella Suomi saa menetyistä miljoonista takaisin merkittävän osan. Valtiovarainministeriö on puhunut kymmenien miljoonien eurojen tuotosta.

–Järjestelmä on mätä, kun se mahdollistaa kikkailun. Toivottavasti hallitus toimii nopeasti, hän sanoo.

Hirvonen kehuu hallitusta toimiin ryhtymisestä, vaikka ripeydelle on ulkopuolinen selitys: talouden taantuma.

–Nousukaudella tätä ei koettu tärkeäksi, Hirvonen sanoo.