Elinkeinoelämän keskusliiton exit-työryhmä on julkistanut tiekartan Suomen talouden turvallisesta avaamisesta koronaepidemian aikana.
Elinkeinoelämän keskusliiton exit-työryhmä on julkistanut tiekartan Suomen talouden turvallisesta avaamisesta koronaepidemian aikana.
Suunnitelman mukaan olennaista on saada epidemia nopeasti hallintaan.
Työryhmää johtanut Keskon pääjohtaja Mikko Helander sanoo, että tässä vaiheessa epidemian kulkua voi jo vetää kaksi johtopäätöstä. Ensimmäinen on se, että Suomi sai taudin hallintaan suhteellisen nopeasti.
”Suomen tilanne on parempi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Tämä viestii sitä, että meillä on lähdetty ajoissa liikkeelle, ja meillä on onnistuttu epidemian torjunnassa hyvin. Tämä antaa hyvät lähtökohdat seuraavaan vaiheeseen eli exitiin”, Helander kertoi suunnitelman julkistustilaisuudessa keskiviikkona.
Toinen on se, että isku taloudelle tulee joka tapauksessa olemaan merkittävä.
”Talouden turvallinen ja vastuullinen käynnistäminen on parasta tukipolitiikkaa yrityksille. Epidemian hallintaan tähtäävää strategiaa puoltaa niin ihmisten terveys ja turvallisuus kuin talouden elpyminen. Näin voimme ehkäistä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten ongelmien pitkittymistä", sanoo Helander.
EK:n tiekartassa esiin nousee kaksi skenaariota, hidas ja nopea toipuminen. Nopeassa toipumisessa yhteiskunta voisi palata tilanteeseen ennen kriisiä jo vuoden 2021 alkuun mennessä.
”Hitaan palautumisen vaihtoehto on hyvin synkkä. Siinä skenaariossa toimet ja rajoitukset toimivat aluksi, mutta virus pääsee leviämään uudelleen ja rajoitukset jatkuvat useita kuukausia. Palautuminen kestää useita vuosia.”
Rokotetta ei voi jäädä odottamaan
Nopean toipumisen edellytyksenä on onnistunut hallintastrategia, jonka EK uskoo olevan paras lähestymistapa Suomelle. Strategiassa tauti otetaan hallintaan rajoitusten, testaamisen ja kontaktien jäljittämisen avulla.
Tämä strategia minimoi terveydelliset vaikutukset turvaten yhteiskuntaa taudin tuntemattomilta pitkäaikaisilta vaikutuksilta. Raportin mukaan viruksen hallinta on strategiana huomattavasti laumaimmuniteettia vähäriskisempi valinta. Se luo yrityksille ja kuluttajille varmuutta, vaikka laumaimmuniteetti-strategiaan verrattuna jotkut rajoitukset saattavat olla tiukempia ja näin ollen rajoittaa tiettyjä toimialoja, kuten tapahtuma-alaa.
Raportin mukaan Suomea voidaan avata seuraavan vaiheistuksen mukaisesti (juttu jatkuu kuvan alla):
Kaikki palikat eivät vielä tue rajoitusten purkamista. Suojavälineiden saatavuudessa on merkittäviä puutteita eikä testaamiskapasiteetti ole vielä riittävä. EK:n tiekartassa vaatimuksena on 12 000 koronatestiä vuorokaudessa, kun niitä nyt tehdään noin 5 000. Myös vasta-ainetestejä vaaditaan tilannekuvan kartoittamiseksi.
Toivomisen varaa on myös tartuntaketjujen jäljittämisessä. EK:n mallinnuksen mukaan 80 prosenttia tartunnan saaneiden kontakteista tulisi tavoittaa 24 tunnin sisällä. Tähän tarvitaan sekä henkilöstöä että jäljittämisissä auttavaa mobiilisovellusta.
Vaatimuslistalla viimeisenä on rokote, jonka valmistumisesta tai saatavuudesta on liian aikaista antaa hyvää arviota. Rokotteen valmistuttua markkinoille sen saatavuus tulee joka tapauksessa turvata.
Kaikkea ei kuitenkaan voi laittaa rokotteen varaan.
”Ei sitä voi jäädä odottamaan. Taudin kanssa on pystyttävä elämään, yhteiskuntaa on pystyttävä avaamaan ja taloutta käynnistämään. Meillä ei ole varaa elää suljetun yhteiskunnan kanssa kovin pitkään”, Helander sanoo
”Kustannukset ja vaikutukset yhteiskuntaan sosiaalisesti ja taloudellisesti ovat niin rajut, ettei sitä mikään yhteiskunta romahtamatta kestä. Meidän on opittava elämänä epidemian kanssa siihen asti kunnes rokote tulee. Silloin tarvitaan turvalliset työpaikat, palvelut, liikkuminen ja suojautuminen. Sosiaalisissa kanssakäymisissä pitää olla järki mukana.”
Tukea talouskasvulle
Taudin hallinnan lisäksi EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan exit-ryhmä toivoo hallitukselta tukea talouskasvulle.
"Valtion ja yritysten laajamittainen kumppanuus ja yhteistyö on elintärkeää, jotta kriisistä selvitään mahdollisimman pienin vaurioin. Nyt tarvitaan luottamusta ja turvallisia käytäntöjä yhteiskunnan avaamiseksi", sanoo Häkämies.
Elinkeinoelämälle esitetään seuraavia toimenpiteitä:
– Osaamisen tuominen yhteistyöhankkeisiin valtion kanssa (esim. suojavälineet, testaus)
– Turvallisen työn ja asioinnin toimenpiteiden toteuttaminen esimerkkiyritysten johdolla
– Työntekijöiden testaamisen ja jäljityksen kustannuksiin osallistuminen
– Operatiivisen johdon nimeäminen varmistamaan esitettyjen toimien toimeenpano ja uusien ideoiden nopea käyttöönotto
Valtiolle esitetään seuraavia toimenpiteitä:
– Hallintastrategian mahdollistajien toimeenpano. Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa, jos se on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Kohdennettu tuki elinkelpoisille yrityksille, jotka eivät käännä lomautuksia irtisanomisiksi
– Yt-neuvottelun nopean menettelyn voimassaolon jatkaminen vuoden 2020 loppuun
– Veropäätöksiä, joilla tuetaan ostovoimaa
Valtiosihteeri Martti Hetemäen johtama valmisteluryhmä tekee 1. toukokuuta mennessä suunnitelman rajoitustoimenpiteistä irtaantumiseksi. Hallituksen neuvottelu asiasta järjestetään 3. toukokuuta.
LUE MYÖS:
