Tutkija Mika Aaltola.Kuva: Pekka Aho

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola arvioi, että Iso-Britannia ja muu länsimaailma saattoi reagoida liian hätäisesti Venäjän tekemäksi epäiltyyn myrkytysiskuun. Hän uskoo, että Venäjä halusikin kääntää huomion itseensä suurvaltojen taistelussa, jota se käy Yhdysvaltoja vastaan.

Yksi osoitus taistelusta ovat uudet talouspakotteet, joita Yhdysvaltain valtiovarainministeriö torstaina asetti venäläisille henkilöille ja yhteisöille. Pakotteiden taustalla on vuoden 2016 presidentinvaaleihin sekaantuminen sekä Venäjän kyberhyökkäys Ukrainaan. Pakotteissa on kyse Trumpin hallinnon toistaiseksi julkisimmista moitteista venäläisiä kohtaan vaaliin sekaantumisessa.

–Yhdysvalloissa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että Venäjä sorkki Yhdysvaltain vaaleja ja sille asialle pitää tehdä jotain. Suurin riita on siitä, tiesikö Trump tästä ja toimiko yhteistoiminnassa Venäjän kanssa, Mika Aaltola sanoo Uudelle Suomelle.

Aaltolan mukaan eurooppalaisessa turvallisuusympäristössä eletään kriittisiä ja monella tavalla huolestuttavia aikoja. Trumpin hallinnon eilen torstaina asettamat pakotteet liittyvät Yhdysvaltain ja Venäjän suhteiden kiristymiseen, jossa polttopisteet ovat Ukraina ja Syyria.

–Painetta siellä on nostettu ja Venäjän veto voidaan myös liittää tähän. Venäjä muistutti itsestään ja kyvystään omien intressiensä häikäilemättömään puolustamiseen, Aaltola sanoo.

Venäjän vedolla hän viittaa Ison-Britannian tapahtumiin eli venäläisen ex-agentin murhayritykseen hermomyrkyllä. Aaltola arvioi, että Venäjä on todennäköisesti syyllinen myrkytysoperaatioon, josta Iso-Britannia sitä julkisesti syyttää.

Aaltolan mukaan Venäjä usein haluaakin jäädä tällaisista operaatioistaan kiinni. Toimintatavalle on olemassa syy, Aaltola mainitsee ja listaa viisi mahdollista skenaariota.

Kyseessä voi olla vastaava konkreettinen demonstraatio kuin hiljattainen joukkotuhoaseiden esittely. Sen voi nähdä myös yrityksenä korostaa lännen russofobiaa, joka ilmenee nopeassa Venäjän syyttämisessä.

Putin saattoi toimenpiteellä haluta myös osoittaa, että hän pystyy toimimaan syvällä lännessä. Toisaalta Venäjä saattoi haluta iskeä lännen selustaan rajusti osoittaakseen olevansa valmis menemään pitkälle turvatakseen omat intressinsä.

–Siinä missä länsi asetti pakotteita, Venäjä näytti, että se kykenee toimimaan ja ottamaan aloitteen käsiinsä niin halutessaan, Aaltola sanoo.

Viidenneksi Aaltola arvelee, että Putin testasi näin lännen yhtenäisyyttä ja sitä, miten haasteeseen vastataan.

–Siinähän on keskeistä, ettei vastata liikaa tyylillä, joka pelaa Venäjän strategisiin haluihin eli mennä tavallaan ansaan siinä asiassa.

Aaltolan mielestä teko on selkeästi lännessä luettu testinä lännen yhtenäisyydelle. Testiin on saatu konkreettinen vastine, kun vanhat suurvallat Yhdysvallat, Britannia, Ranska ja Saksa antoivat yhteisen julkilausuman, joka oli suunnattu Venäjälle.

Aaltolan mukaan tämän ajan keskeinen trendi on, että maailma on palaamassa yhä enemmän suurvaltakeskeiseen järjestelmään. Nato ja EU ovat pienemmässä roolissa ja suurvallat kamppailevat ja hakevat positioita suhteessa toisiinsa.

–Pienelle Suomelle tämä on aina ollut se kaikkein hankalin tilanne. Rikki repivä yllätyksellinen suurvaltasuhteiden ja valtapolitiikan maailma. Siinä se liima-aines, kuten EU ja Nato, saattavat yhtäkkiä jäädä taustalle, Aaltola sanoo.

Suomen linja on nykytilanteessa Aaltolan mukaan ollut ”strateginen hiljaisuus ja päättäväinen varautuminen” esimerkiksi konkreettisesti nostamalla puolustusmäärärahoja. Aaltolan mielestä Suomi on onnistunut linjassaan varsin hyvin ja pidättäytynyt pelaamasta Venäjän pussiin provosoitumalla liikaa.

–Se saattaa olla Venäjän yksi päämäärä juuri, mitä se nyt on saanut aikaan. Lännessä ollaan kuohuksissaan, mikä osoittaa Venäjän mahtia saada länsi sekaisin ja pyristelemään löytääkseen yhtenäisyyden. Aloite on tavallaan silloin Venäjällä.

–Venäjällä voidaan käyttää hyväksi nopeaa läntistä reaktiota. Venäjällähän voidaan nyt sanoa vaikkapa, että länsi on puuttunut heidän vaaleihinsa nostamalla tällaisen kohun.

Aaltolan mukaan nopea eskaloituminen olisi parempi ehkäistä. Viivästystä voisi hakea esimerkiksi tutkinnan tärkeyteen vedoten.

–Voi ajatella, että Britannian olisi ollut järkevämpää tulla tietoineen ulos vasta Venäjän vaalien jälkeen. Strategista järkeä ja ajoitusta olisi ehkä hyvä käyttää yhtenä vastatoimenpiteenä näihin Venäjän todennäköisiin tekoihin. Venäjä laskee sen varaan, että länsi on hyvin reaktiivinen ja pöyristyy tavattomasti ja tekee harkitsemattomia asioita.