Tunnettu tapakouluttaja Kaarina Suonperä antaa Uuden Suomen haastattelussa vinkkejä valmistujaisiaan ensi viikonloppuna viettäville ja juhlavieraille. Uudet ylioppilaat saavat viikonloppuna lakkinsa ja moni valmistuu ammattiin.

Suonperä ottaa esille ällistyttäväksi kuvailemansa piirteen puhuttaessa päivällä järjestettävistä valmistujaisista.

- Jostain ällistyttävästä syystä olemme niin koreilunhaluinen kansa, että oppilaitoksessa järjestettäviin valmistujaisiin mennään iltapuvuissa. Kyseessä on kuitenkin päiväjuhla. Silti näkee maahan saakka ulottuvia helmoja, kapeita olkaimia ja jopa olkaimettomia pukuja. Ne eivät ole päivävaatteita, Suonperä sanoo.

Suonperän mukaan valmistujaisiin pitäisi pukeutua tavallaan kuten kirkkoon: olkapäät peitettyinä. Kapeaolkaimisen tai olkaimettoman puvun kanssa Suonperä suosittelee jonkinlaista jakkua, boleroa tai vastaavaa. Helman tulisi Suonperän mukaan ulottua polven tietämille. Pitkä helma kuuluu iltajuhliin, liian lyhyt helma taas ei sovi arvokkaaseen juhlaan.

Samat säännöt koskevat myös oppilaitokseen mukaan tulevia perheenjäseniä. Jos ylioppilas- tai valmistujaisjuhlat jatkuvat esimerkiksi valmistuneen kotona päiväsaikaan, tulisi myös vieraiden huomioida pukeutuminen. Suonperän mielestä miesten tulisi käyttää kravattia – se viestii nuorelle, että tilaisuus on arvokas.

- Mikään väri ei ole kielletty. Mustaa ja valkoista saa käyttää. Saa olla värejä, kukkia ja iloa kasvoilla. Kengät kannattaa ajaa sisään ennen juhlaa, Suonperä vinkkaa.

Illalla järjestettävään juhlaan voi Suonperän mukaan pukeutua huomattavasti vapaammin: niin iltapuvut kuin repaleiset farkutkin ovat sallittuja, koska kyse on siviilielämän juhlasta.

Valmistujaistilaisuudessa Suonperän mielestä olisi paikallaan, että nuoret naiset niiaavat saadessaan todistuksen.

- Muutoin olen sitä mieltä, että viimeisen kerran niiataan rippijuhlissa ja sen jälkeen vain kuninkaallisille, hän sanoo.

Niiaus kertoo Suonperän mukaan kiitollisuudesta ja arvostuksesta. Nuorille miehille Suonperä suosittelee nyökkäystä todistusta vastaanottaessa.

- Ja nimenomaan nyökätään eteenpäin, ei taaksepäin, kuten moikatessa, hän tähdentää.

Yleinen harhaluulo ylioppilasjuhlista

Suonperän mukaan harva muistaa, että ylioppilasjuhliin ei välttämättä tarvitse lähettää kutsuja, ja juhliin saa myös mennä kutsumatta.

- Suomen lippu pihassa kertoo, että saa tulla vieraaksi, hän sanoo.

Juhlien emännän tulisikin hänen mielestään varautua ylimääräisiin vieraisiin. Suonperä kuitenkin toteaa, että istumapaikkoja ei tarvitse varata kuin suvun iäkkäämmille jäsenille, sillä ”ylioppilasjuhliin ei tulla asumaan”.

- Ajatus on, että tullaan onnittelemaan, annetaan kukat tai lahja ja onnitellaan myös ylioppilaan vanhempia. Sitten siirrytään jo hiljalleen ovea kohti.

Suonperä myös muistuttaa nuoria ylioppilaita äidin lyyran hankkimisesta. Äidin lyyra on pieni kultainen koru, jota ylioppilaaksi päässeen äiti käyttää ylioppilasjuhlissa.

- Tuore ylioppilas kiinnittää sen äidille vasempaan jakunkaulukseen.

Jos isä on perheen ainoa huoltaja, lyyran voi antaa hänelle.