Euroopan parlamentti on hyväksynyt päätöslauselman EU:n suunnitteilla olevasta elvytysrahastosta, joka kytkettäisiin EU:n budjettiin.

Parlamentti on päätöslauselmassaan hyvin suorapuheinen.

Parlamentti haluaa, että elvytysrahasto on kooltaan 2 000 miljardia euroa ja että se rahoitetaan hakemalla markkinoilta lainaa pitkiksi ajoiksi.

Keskeinen kysymys rahastossa on, jaetaanko rahat lainoina vai tukina. Etelä-Eurooppa halua tukia, koska ei halua velkaantua entisestään. Pohjois-Eurooppa pitää parempana lainoja.

LUE SEURAAVAKSI:

Parlamentin mielestä rahastoraha pitää jakaa ”lainoina ja enimmäkseen avustuksina sekä suorina investointi- ja pääomamaksuina”.

Parlamentti vaatii komissiota välttämään ”kyseenalaisia laskutoimituksia voidakseen ilmoittaa kunnianhimoisia lukuja” ja varoittaa ”finanssitemppujen” käyttämisestä EU:n uskottavuuden hinnalla.

Parlamentti hyväksyy EU:n budjetin

Vaikka päätöslauselma ei sido mihinkään, komission ja jäsenmaiden on syytä kuunnella tarkkaan, etenkin jos rahasto sidotaan EU:n budjetin yhteyteen. Nimittäin parlamentilla on oikeus hylätä tai hyväksyä EU:n budjetti, vaikka päälinjat päätetään EU-maiden johtajien toimesta.

Parlamentaarikot vaativat, että EU:n budjettia ei saa kutistaa elvytysrahaston nimissä, ja vaativat uusia elvytysvaroja EU:n monivuotisen rahoituskehyksen lisäksi.

LUE SEURAAVAKSI:

Parlamentti haluaa myös entistä isomman rahoituskehyksen ja uhkaa käyttää veto-oikeuttaan, jos sen vaatimuksia ei kuulla.

Mepit vaativat myös, että parlamentti otetaan mukaan päätöksentekoon elvytysrahastosta, jotta parlamentti pääsisi paitsi päättämään, myös valvomaan elvytysrahojen käyttöä. Parlamentissa pelätään, että se sivuutetaan elvytysrahaston päätöksistä.

LUE SEURAAVAKSI:

Mepit varoittavat komissiota ”kaikista yrityksistä laatia eurooppalainen elvytysstrategia, joka ei kuulu yhteisömenetelmän piiriin ja jossa turvaudutaan hallitustenvälisiin keinoihin”.

Mepit vaativat myös, että elvytyspaketti tukee muun muassa pk-yrityksiä, lisää työllistymismahdollisuuksia ja että investoinnit painottavat vihreän kehityksen, Green Dealin ja digitalisaation periaatteita.

Euroopan parlamentti vaatii myös, että EU:lle tulisi käyttöön niin sanottuja uusia omia varoja, jotta jäsenmaiden maksuja ei tarvitsisi nostaa. Aiemmin on ehdotettu, että tällaisia omia varoja olisi esimeriksi muovivero.

LUE SEURAAVAKSI: