Työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto katsoo, että ruokalähetit tekevät työtään työsuhteessa eivätkä yrittäjinä.

Työneuvosto antoi lausunnon ruokalähettien asemasta Etelä-Suomen aluehallintoviraston pyynnöstä. Lausuntopyyntö koski suosiotaan kasvattaneiden ruoanvälityspalveluiden Woltin ja Foodoran toimintaa.

Wolt ja Foodora ovat pitäneet ruokalähettejä itsenäisinä yrittäjinä, eikä yrityksillä ole ollut näin työnantajille kuuluvia velvoitteita. Lähettien asema on ollut esillä jo useamman vuoden ajan.

Työneuvosto arvioi nyt lausunnossaan, että työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät ruokalähettien työssä ja että ruokalähetit kuuluvat työaikalain soveltamisen piiriin.

Työneuvoston linjaus koskee niitä henkilöitä, jotka ovat tehneet sopimuksen ruoanvälityspalveluiden kanssa luonnollisina henkilöinä, siis esimerkiksi toiminimen kautta. Osakeyhtiön kautta työskenteleviä lähettejä linjaus ei koske.

Työneuvosto antaa lausuntoja muun muassa työaikaa, vuosilomaa ja työturvallisuutta koskevien lakien soveltamisesta ja tulkinnasta. Neuvostoon kuuluu yhdeksän jäsentä, joista kolme on puolueettomia ja loput työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajia.

Työnantajajärjestöt jättivät ruokalähettejä koskevasta lausunnosta eriävän mielipiteen. Järjestöt huomauttivat, että läheteillä on myös oikeus kieltäytyä toimeksiannoista, mikä viittaa heidän toimivan yrittäjinä.

Työneuvoston lausunnot eivät ole oikeudellisesti sitovia.

Wolt kertoo blogikirjoituksessa verkkosivuillaan odottavansa nyt aluehallintoviranomaisen yhteydenottoa seuraavista askelista. Wolt kuvaa työneuvoston lausuntoa yllättäväksi. Yhtiön mukaan aiemmin sekä työsuojelutarkastuksessa että verotustarkastuksessa viranomainen on pitänyt Wolt-lähettejä toimeksiantosuhteisina, ei työsuhteisina.

Woltin mukaan työsuhteiseen työskentelyyn siirtyminen vähentäisi lähettien määrää sekä heidän työskentelynsä vapautta ja toteutunutta tuntikohtaista ansiota, mutta voisi parantaa lähettien turvaverkkoja.

Työministeri Tuula Haatainen (sd) pitää työneuvoston linjausta merkittävänä.

”Alustatalouden piirissä työskentelee Suomessa tuhansia ihmisiä, joiden aseman arviointiin työneuvoston kannanotto vaikuttaa. Oletan, että yritykset tekevät nyt omalta osaltaan tällaista arviointia”, Haatainen sanoo työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla julkaistussa tiedotteessa.

Haataisen mukaan hallitus ottaa huomioon tuoreen linjauksen, kun se arvioi työn murroksen ja alustatalouden yleistymisen edellyttämiä lakiuudistuksia.