Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on valmis ja halukas aloittamaan keskustelut perhevapaajärjestelmän uudistamisesta hallituksen budjettiriihessä elokuussa. Työn käynnistämistä ovat vaatineet useat tahot.

Ministeri Saarikko sanoo, että hänelle henkilökohtaisesti tärkeintä on, että lapsen oikeus yhteiseen aikaan molempien vanhempien kanssa turvataan nykyistä paremmin.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen esitti viime viikolla, että hallitus käynnistäisi elokuussa valmistelun perhevapaiden uudistamiseksi. Viimeinen lukko neuvottelujen tieltä näytti poistuvan, kun uusi vaihtoehto -ryhmän puheenjohtaja Simon Elo kertoi Twitterissä, että hänen ryhmänsä on valmis keskusteluihin sillä ehdolla, että kotihoidon tuen pituutta ei leikata.

–Tämä kuulostaa erittäin hyvältä, Saarikko sanoo Uudelle Suomelle.

–Perheministerinä suhtaudun tähän erittäin myönteisesti. Olen valmis tämän uudistuksen aloittamiseen ja tuohon päätökseen elokuun budjettiriihessä. Toivon ja edellytän, että tämä ei ole hallitukselle säästöprojekti, vaan pikkulapsiperheet olisi kohde, johon yhteiskunta haluaa satsata, hän jatkaa.

Lue myös:

Perhevapaiden uudistamisessa sittenkin nytkähdys? Elo: ”Muusta voidaan keskustella”

Antti Kaikkonen haastaa UV:n kannan perhevapaista: ”Elokuussa luonteva paikka”

Tiukka vaatimus perhevapaiden remontista: ”Tiedossa olevista uudistuksista ehkä merkittävin”

Vielä hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen linjaus oli, että perhevapaajärjestelmän uudistamista ei edistetä. Taustalla oli perussuomalaisten silloisen puheenjohtajan Timo Soinin vaatimus. Erityisen voimakkaasti Soini puolusti kotihoidon tukea ja syytti sen puolustajia ”kotiäitivihasta”.

Nyt kanta näyttää höllentyneen, vaikka Elon mukaan Uusi vaihtoehto vastustaa edelleen leikkausta kotihoidon tuen kestoon. Keskustan on tätä linjausta kuitenkin helppo kannattaa. Jo viime joulukuussa julistetussa keskustan perhevapaamallissa kotihoidontuen kestoa ei leikattaisi, mutta tuen euromääräistä tasoa porrastettaisiin keston mukaan.

–Tässä löydämme helposti yhteisymmärryksen, koska kotihoidon tuki on ollut se osa perhevapaajärjestelmässä, jota keskusta on pitänyt tärkeänä perheiden valinnanvapauden kannalta, Saarikko toteaa ja korostaa, että yhdeksän kymmenestä perheestä on jossakin vaiheessa käyttänyt tukea.

Samalla perhe- ja peruspalveluministeri katsoo, että uudistuksessa pitäisi puhua perheiden tukemisesta paljon laajemmin kuin vain kotihoidontuesta taikka siitä, kuinka monta kuukautta perhevapaata kukakin vanhempi saa, ja millaisella tuella.

–Kyse on isommasta yhteiskunnallisesta työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta, Saarikko sanoo ja korostaa etenkin osa-aikatyön mahdollistamista.

Saarikko huomauttaa myös, että perhevapaauudistuksen kokonaisuutta käsitellään kaikkiaan monen ministerin alaisuudessa. Ansiosidonnaiset perhe-etuudet kuuluvat sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle (uv.), kotihoidontuki kuuluu Saarikolle ja varhaiskasvatuksesta taas vastaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

–Perhevapaat ovat vain yksi osa perheiden etuuksien kokonaisuutta. Siihen liittyvät myös tulonsiirrot, siihen liittyy varhaiskasvatus ja vielä verotus. Meidän [keskustan] mielestämme olisi tärkeää tarkastella näitä kokonaisuutena, Saarikko toteaa, ja jatkaa, että perhevapaajärjestelmästä tulisi luoda riittävän yksinkertainen ja ennustettava, jotta se tukee kaikenlaisia perheitä.

–On yhden vanhemman perheitä, yrittäjäperheitä, eri osoitteissa asuvia perheitä, sateenkaariperheitä, monen lapsen perheitä. Perheiden kirjo on niin suuri ja mallin pitäisi toimia kaikissa tilanteissa. Isien aseman vahvistaminen on itselleni hyvin tärkeä tavoite.

Saarikko kertoi jo virkaanastujaistilaisuudessaan olevansa huolissaan Suomen matalasta syntyvyydestä. Yle uutisoi aiemmin, että syntyneiden lasten määrä voi tänä vuonna jäädä alle 50 000 vauvan ensimmäistä kertaa sitten 1800-luvun puolivälin nälkävuosien.

–Kyllä syntyvyys täytyy olla tässä taustalla tekijänä, jota pohditaan, että miksi kaikki pitää tehdä, Saarikko toteaa.

Lisää aiheesta: Suomen syntyvyysluku pysäytti uuden ministerin – ”Suurin huoleni on pienituloisten kuilu”

Kaikkien puolueiden ryhmä valmistelemaan?

Tapaan, jolla uudistusta lähdettäisiin valmistelemaan, Saarikko ei halua ottaa vielä kantaa. Hän huomauttaa, että paljon huomiota hallinnossa vie puoliväliriihessä tehty päätös aloittaa sosiaaliturvajärjestelmän uudistamistyö. Sitä Saarikko kuvaa ”megaluokan” hankkeeksi. Työtä aletaan valmistella parlamentaarisesti, eli kaikkien eduskuntapuolueiden kesken.

Jos hallitus ei pyri muuta kuin valmistelemaan perhevapaiden uudistamista, voi vastaavanlainen parlamentaarinen yhteistyö olla elinehto hankkeelle. Uudella vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalla hallituksella, kun voi olla hyvin vähän intohimoja edistää edellisen hallituksen hankkeita. Problematiikan myöntää myös Saarikko, mutta ei halua ottaa kantaa, tulisiko parlamentaarinen työ käynnistää myös perhevapaiden osalta.

–Tästä haluan keskustella ensiksi ryhmän puheenjohtajan ja pääministerin [keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän] kanssa. Tästä minulla ei ole jyrkkärajaista omaa kantaa olemassa.

–Sosiaaliturvan uudistamisen kohdalla pidän sitä ihan välttämättömänä, että mukana on vahva parlamentaarinen elementti. Siinä kuitenkin puhutaan koko sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisesta.