Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) sanoo, että ehdottomasti eniten talouskasvua ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskuntaa haastaa Suomessa väestön ikääntyminen ja alhainen syntyvyys.
”Niiden seurauksena talouden työpanos vähenee ja julkiset menot kasvavat. Yrityksille tämä tietää työvoimapulaa, joka on jo nyt monin paikoin realismia. Kuntatyöntekijöistä miltei kolmasosa ja valtion työntekijöistä lähemmäs puolet eläköityy seuraavan 10 vuoden aikana. Trendi on samansuuntainen myös yksityisellä sektorilla. Ja toki muutos tulee rokottamaan myös yrittäjien määrää”, ministeri sanoi lauantaina puheessaan Anders Chydenius -vapaakauppaseminaarissa.
”Näiden lukujen valossa ei pitäisi olla enää mielipidekysymys, tarvitaanko työperäistä maahanmuuttoa vai ei. Ehdottomasti tarvitaan”, hän jatkoi.
Lintilä korosti, että taantuvalla väestökehityksellä on yhteys investointien matalaan tasoon.
”Se ei kokonaan selitä, miksi Suomi on jäänyt kilpailijoista yksityisissä tuotannollisissa investoinneissa, mutta on varmasti yksi iso tekijä. Alhainen investointitaso synnyttää pahimmillaan näivettymisen kierteen investointien ja muun muassa tuottavuuden, kilpailukyvyn, palkanmaksukyvyn, julkisen talouden tasapainon, veroasteen ja työvoimaan osallistumisen välille. On sanomattakin selvää, että tällaiseen kierteeseen meillä ei ole varaa. ”
Lintilä huomautti, että myös maailmantalouden kasvalla epävarmuudella on vaikutusta Suomeen. Hän muistutti, että sekä viennin että tuonnin osuus Suomen BKT:sta on 40 prosenttia.
”Riskiä ennakoitua heikommasta talouskasvusta lisää Iso-Britannian sopimuksettoman EU-eron uhka. Unohtamatta sitä isointa jännitettä, eli Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasotaa, joka kurittaa talouksia kaikkialla. Eikä muuten vähiten meillä Suomessa: Kiina ja Yhdysvallat ovat merkittävimmät yksittäiset Suomen talouteen vaikuttavat maat. Molemmat maat ovat meille jopa yleisesti arveltua tärkeämpiä, koska vientituotteemme päätyvät näihin maihin suoria vientiosuuksia useammin”, valtiovarainministeri sanoi.
Kauppasodista ja protektionismin noususta puhuttaessa on Lintilän mukaan tärkeä tunnistaa ne tekijät, jotka näitä ilmiöitä ruokkivat myös länsimaissa.
”Teknologian kehitys ja globaali työnjako ovat vahvistaneet monissa maissa tulo- ja varallisuuserojen repeämistä. Kasvun hedelmät eivät ole jakautuneet yhteiskunnissa riittävän tasaisesti. Vastavetona kansa on halunnut nopeita muutoksia, mikä on nostanut valtaan suurien lupauksien populisteja niin vanhalla kuin uudella mantereella. Taloudellinen nationalismi voi olla toteuttamiskelpoista politiikkaa suurvaltojen harjoittamana, mutta Suomen kaltaiselle pienelle viennistä riippuvaiselle maalle monenväliseen vapaaseen kauppaan perustuvan järjestelmän mureneminen olisi turmiollista. Pidän kaikkien meidän yhteiskunnallisena vastuuna korjata kaventunutta käsitystä kansallisesta edusta ja puhua monenkeskisen yhteistyön puolesta. ”
Tilastokeskus kertoi perjantaina, että Suomen bruttokansantuote kasvoi huhti–kesäkuussa 0,5 prosenttia 1. neljänneksestä ja 1,2 prosenttia vuodentakaisesta.
”1% on ensimmäisen vuosipuoliskon tuoma kasvuperintö koko vuoden 2019 BKT:n kasvulle, eli mennään alle 1% vauhtia, jos tulee taantuma, ja päästään yli 1% jos on hiukan nousua loppuvuodesta. Vienti ei meinaa vetää ja investoinnit mataa, mutta loppuhan on meistä kuluttajista kiinni”, Danske Bankin pääekokonomisti Pasi Kuoppamäki kommentoi tuoreita lukuja Twitterissä.
Lue lisää:
Odotus Suomen taloudesta romahti vuodessa
Ekonomistin ratkaisu Suomen ongelmaan: ”Katse on suunnattava maahanmuuttoon”
