Guggenheim-säätiön tiistain tiedotustilaisuus Helsingissä alkoi videolla, jossa helsinkiläinen torimyyjä, kampaaja ja kuvataideopettaja kertoivat mielipiteitään säätiön Helsinkiin haluamasta museosta.

Toista kertaa Helsinkiin yrittävä Guggenheim haluaa ilmeisesti todella vakuuttaa, että se kuuntelee helsinkiläisiä ja päättäjiä.

Uudessa ehdotuksessa merkittävimpiä uudistuksia ovat museon sijainti, toimintaperiaate ja se, että säätiö olisi valmis maksamaan rakennuksen arkkitehtuurikilpailun omasta pussistaan.

Rahoitus – joka monia hankkeessa eniten kiinnostaa – jäi kuitenkin lähes ennalleen ja auki. Kukaan ei ole luvannut Guggenheimille sen yhä haluamaa 130 miljoonaa euroa julkista rahaa.

Ikävät keskustelut lykättiin nyt mahdollisesti ensi vuonna alkavan ja vuoden kestävän arkkitehtuurikilpailun jälkeiseen aikaan.

Kuluja pienennetty, tuloja kasvatettu

Guggenheim on laatinut uuteen esitykseen neljä rahoitusmallia, joita kuitenkin yhdistää se, että kaikissa niissä museon rakennuskustannukset maksettaisiin kokonaan julkisella rahalla. Ehdotuksen mukaan valtio joko rahoittaisi 130 miljoonan euron rakennuskustannukset kokonaan tai puoliksi Helsingin kaupungin kanssa.

Vuosittain säätiölle maksettava 30 miljoonan euron lisenssimaksu sen sijaan maksettaisiin säätiön mallissa yksityisin varoin.

Museon vuosittaista tuottoa ja kävijätavoitetta on saatu uudessa ehdotuksessa nostettua ja toisaalta museon kuluja laskettua.

Uudessa ehdotuksessa vuosikustannuksiksi on laskettu 13,1 miljoonaa euroa. Niistä 8,1 miljoonaa euroa kerättäisiin yksityisiltä sponsoreilta ja museon omasta toiminnasta.

Julkisen rahoitustarpeen osuus olisi viisi miljoonaa euroa aiemman 6,8 miljoonan sijaan. Guggenheimin ehdotuksen mukaan vuosittaiset menot voisi maksaa Helsingin kaupunki joko yksinään tai yhdessä metropolialueen kuntien tai valtion kanssa.

Guggenheim arvioi museon lisäävän verotuloja kahdeksalla miljoonalla eurolla vuodessa, joten nettoverotulot Suomelle olisivat laskelmien mukaan kolme miljoonaa vuodessa.

Ehdotuksessa museon pääsymaksu olisi matkailijoille 12 euroa ja 10 euroa paikallisille. Erityisryhmille olisi alennetut hinnat.

Helsinki tekisi omia näyttelyitä

Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) toivoi aiemmin syksyllä, että uudessa ehdotuksessa museo vaikuttaisi enemmän museolta kuin taidehallilta, jossa vain kierrätetään kansainvälisiä näyttelyitä.

Nyt ehdotettu museo muistuttaakin edellistä ehdotusta enemmän itsenäistä instituutiota, jolla olisi entistä merkittävämpi rooli myös Guggenheim-museoiden verkostossa.

Guggenheim-säätiön johtajan Ari Wisemanin mukaan Helsingin Guggenheimissa tuotettaisiin omia näyttelyitä ja kerrytettäisiin jonkin verran omia kokoelmia.

Museossa olisi myös näyttelyiden kuratointiin ja kokoamiseen erikoistunutta omaa henkilökuntaa.

– Täällä tuotettu näyttely voisi matkustaa Venetsiaan, New Yorkiin, Bilbaoon tai Guggenheim-verkoston ulkopuoliseen museoon, Wiseman sanoo Uudelle Suomelle.

Vastavuoroisesti muiden Guggenheim-museoiden näyttelyt vierailisivat Helsingissä. Esimerkkeinä Wiseman mainitsee japanilaista avantgardea tai yhdysvaltalaistaiteilija James Turellin teoksia esitelleet näyttelyt.

Guggenheim-säätiön johtajat Richard Armstrong ja Ari Wiseman kehuivat tiistain tiedotustilaisuudessa Helsingin maasta taivaisiin.

Wisemanin mukaan Suomi on solmukohta idän ja lännen välissä. Samaa on toisaalta sanottu esimerkiksi Pietarista, jossa olisi valmiina yhtä paljon ihmisiä kuin koko Suomessa.

– Mutta Pietarissa on Ermitaasi, Wiseman toteaa.

Wisemanin mukaan Suomi houkuttelee säätiötä myös vakaan hallinnon ja instituutioiden ansiosta, jotka taas ovat Venäjän puute.

Siitä säätiössä sen sijaan ollaan Wisemanin mukaan hyvin tietoisia, että venäläisten turistien määrä Suomessa kasvaa, ja venäläiset ovat tunnetusti kulttuurikansaa.

Korjaus: Gugenheimin uudessa ehdotuksessa metropolialueen kunnat voisivat osallistua museon vuosittaisiin toimintakuluihin, eivät rakennusvaiheen kuluihin, kuten jutussa aiemmin väitettiin.