Yleisradion entinen toimitusjohtaja, viestintätoimisto Kreabissa vaikuttava Mikael Jungner on harmissaan television teräväpiirtolähetysten Suomessa ottamasta takapakista. Ylessä puolestaan katsotaan, että kyse on lähinnä käymistilasta, koska koko HD-kenttä on mullistumassa vuonna 2017.

Ylen HD-lähetysten jakelu Digitan antenniverkossa päättyy vuodenvaihteessa rahakiistan vuoksi. Ylen kolme HD-kanavaa näkyvät yhä DNA:n antenniverkossa, jos antenni on oikeaa lajia, mutta vain Digitan verkon varassa olevilta antennitalouksilta HD-lähetykset loppuvat. DNA:n antenniverkon peitto on noin 85 prosenttia kotitalouksista Suomessa.

Ylen linja on, että se ei maksa vasta kokeiluvaiheessa olevien HD-kanaviensa jakelusta vaan ”tarjoaa teräväpiirtomuodossa olevat kanavansa kaikkien jakeluoperaattoreiden saataville maksutta”. Digita puolestaan katsoo, ettei se voi jatkaa kuluvan vuoden ajaksi sovittua ilmaisjakelua.

– Ymmärrän sekä Yleä että Digitaa, molemmilla on taatusti perustelut sille, että on ollut neuvotteluissa tiukat linjat, mutta noin niin kuin Suomen kannalta tämä lopputulos oli ongelma, Mikael Jungner sanoo Uudelle Suomelle.

Jungner, joka itse oli mukana digitalisoimassa Yleä, huomauttaa HD-lähetysten olevan ja olleen jo pitkään tv-maailman isoja tulevaisuuden kuvioita. Yle ja Viestintävirasto ovat kertoneet, että television antenniverkossa siirrytään uuteen HD-aikakauteen eli T2-lähetystekniikkaan vaiheittain vuodesta 2017 lähtien. Tätä tekniikkaa Digita jo osin käyttää.

– Tästä HD:sta on puhuttu aika paljon, ja nyt ne [HD-lähetykset] loppuvat Digitan verkossa mielestäni yllättävän pienestä rahasta, Jungner sanoo Uudelle Suomelle.

– Onko iso kuva viivästymässä tässä aika pienestä [syystä]? Tuntuu vähän oudolta.

Jungner ilmoitti perjantaina Twitterissä kuulleensa, että ”Ylen HD-kanavien jatko [Digitan] antenniverkossa olisi maksanut 300 000 euroa”.

Digitalla on sen huomattavan markkina-aseman vuoksi muun muassa velvollisuus julkaista hinnastonsa. Hinnasto osoittaakin, että kolmen HD-kanavan yhteinen vuosihinta olisi ensi vuoden osalta noin 291 000 euroa, mihin Jungnerkin viittaa. Asian vahvistaa Uudelle Suomelle myös Digitan operatiivinen johtaja Markus Ala-Hautala.

– Mehän olemme aika paljon tukeneet tätä HD-lähettämistä, ja tämän vuoden se oli ilmaista. Meillä on porrastettu hinnasto, ja ensi vuoden osalta se [HD-jakelu 60 prosentin väestöpeitolla] olisi ollut noin 300 000 euroa yhteensä kolmelta kanavalta, Ala-Hautala sanoo.

Digitan hinnastosta selviää, että vuonna 2016 yhden HD-kanavan jakelun kuukausihinta on 8100 euroa. Sen sijaan vuonna 2017 kuukausihinta nousee jo 74 100 euroon, mikä tarkoittaa kolmen HD-kanavan jakelun vuosihinnaksi jo noin 2,7 miljoonaa euroa.

– Mutta silloin alkaa myös uusi verkkotoimilupakausi. Porrastetulla hinnoittelulla on pyritty tukemaan sitä, että teräväpiirtolähetykset lähtisivät käyntiin, Ala-Hautala sanoo.

Yle selittää: Tilanne muuttuu olennaisesti 2017

Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö kertoo Uudelle Suomelle, ettei Ylen päätös ollut riippuvainen yksittäisten vuosien hinnoittelusta.

– Se on periaatteellinen päätös. HD on käytännössä vielä tällainen täydentävä kokeilupalvelu, ja jos siitä lähdetään maksamaan, niin sitä täytyy tarjota aika nopeasti koko kansalle. Ja siihen ei olla Suomessa vielä valmiita, Yli-Äyhö kertoo Uudelle Suomelle viitaten koko maan kattavan HD-antenniverkon puutteeseen.

– Yleisradion pitää palvella koko kansaa, niin miksi me maksaisimme palvelusta erikseen vain tälle osajoukolle, hän jatkaa.

Yli-Äyhön mukaan Digitan HD-lähetyksille tarjoama 60 prosentin väestöpeitto menisi lisäksi osin päällekkäin sekä DNA:n antenniverkon että kaapeliverkon kanssa, joten lisäpeitto ei olisi erityisen suuri. Hänen mukaansa teräväpiirtolähetykset katoavat nyt vain joiltakin tuhansilta suomalaisilta.

Yli-Äyhö sanoo, ettei takapakki Digitan kanssa Ylen näkemyksen mukaan varsinaisesti hidasta HD-siirtymää, kuten Jungner kokee. Yli-Äyhö huomauttaa, että televisiolähetysmarkkinan kilpailu meni uusiksi äskettäin, kun valtioneuvosto myönsi antenniverkon kolmen kanavanipun toimiluvat ”uudelle pelurille”, norjalaiselle tv- ja teleoperaattori Norkringille.

Norjalaisyhtiö sai lupia nimenomaan teräväpiirtolähetyksiin ja aloittaa toiminnan Suomessa vuonna 2017.

– Kun Norkring aloittaa vuoden päästä, tilanne tulee olemaan uudenlainen ja nähdään uudet hinnat. Tilanne muuttuu olennaisesti. Sekin on yksi syy, miksi tässä ei hötkyillä yksittäisten asioiden suhteen, Yli-Äyhö selittää.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Norkring-päätöksen tavoitteena on ”edistää kilpailua televisiolähetyspalveluiden markkinoilla” sekä ”lisätä teräväpiirtolähetysten tarjontaa antennitelevisioverkossa”.

”Digitan hinnoittelua valvotaan monelta suunnalta”

Digitan Ala-Hautalan mukaan Ylen kanssa neuvoteltiin nyt vain vuoden 2016 jakelusta. Digita toivoo neuvottelujen jatkuvan, mutta Ala-Hautalan mukaan Digitan neuvotteluvara on vähissä ”jo pelkästään” yhtiön hinnoittelun valvonnankin vuoksi.

Koska Digitalla on mastojen omistajana ”huomattava markkina-asema” korkeita mastoja käyttävässä tv- ja radiolähetystoiminnassa, sillä on velvollisuus tarjota jakelupalvelujaan kaikille alan toimijoille samoin, syrjimättömin ehdoin sekä kustannuksiin perustuen. Viestintävirasto valvoo yhtiön hinnoittelua ja on todennut sen asialliseksi, joskin muun muassa Jungnerin aikojen Yle ja muut mediayhtiöt ovat väittäneet vastaan.

– Toki me pyrimme ratkaisuun ja siihen, että saataisiin HD-kanavia näkyville. Mutta Digitan hinnoittelua valvotaan monelta suunnalta, ja meidän on käytännössä pakko kohdella asiakkaita tasapuolisesti. Meillä on nyt näissä T2-kanavanipuissa muita asiakkaita, ja ikään kuin samaa hinnoittelumallia pitää sitten tarjota kaikille toimijoille, Ala-Hautala sanoo.

– Tänä vuonna jakelu oli kaikilla ilmainen, ja ensi vuonna sillä on tietty hinnoittelunsa. Tämän vuoden kaltaista koejaksoa, joka ei kata kustannuksia, ei voi jatkaa vuodesta toiseen, hän jatkaa.

Tämän vuoksi myös Yle-taustainen Jungner sanoo ymmärtävänsä Digitaakin.

Jungner ei ollut päättämässä taannoin Ylen omistuksessa olleen Digitan myynnistä ulkomaiseen omistukseen. Hän kuvaa kuitenkin olleensa ”mukana myyntihommissa”, jotka ovat herättäneet paljon porua Digitan lähetysverkossa omaaman monopolimaisen aseman vuoksi.

– Se on sitä historiaa. Mutta kun katsoo eteenpäin, niin olisi tärkeää, että alalla olisi yhteinen käsitys siitä, miten Suomi taajuuksia käyttää ja miten tv-toimiala tässä antenniverkossa pääsisi siihen T2-tekniikkaan. T2:ta voi käyttää paitsi HD-kuvaan myös siihen, että kaistaa olisi enemmän käytössä, ja tämä iso kuva on mielestäni se olennainen, hän sanoo.

Yli-Äyhön mukaan Digitan määräävä asema pysyy voimassa perusinfran eli mastojen omistuksen vuoksi, mutta Norkringin tulo HD-lähetystoiminnan kolmanneksi kilpailijaksi Digitan ja DNA:n ohella muuttaa silti alan asetelmaa.

– Norkringin on pakko käyttää näitä mastoja, siitä ei pääse ohitse, ja sitä kautta se tulee vaikuttamaan meidän hintoihin. Se onkin mielenkiintoinen kysymys, miten ne hinnoitellaan sitten, Yli-Äyhö pohtii.

– Mutta vuoden 2017 alusta Norkringillä on etulyöntiasema teräväpiirtokapasiteetin tarjonnassa. Heille on myönnetty sellaiset toimiluvat, jotka tukevat sitä paremmin, hän jatkaa.