Keskustan varakansanedustaja Mikko Kärnä linjaa, että Suomen tulisi siirtyä aluepolitiikasta alueellisen tasapainon politiikkaan, jolla annetaan yhteiskunnan hakeutua omaan luonnolliseen tasapainoonsa.

–Tämä politiikka ei tarkoita minkään seudun jättämistä yksin, vaan pikemminkin sellaisten poliittisten keinojen käyttöä, että koko maan voimavarat saadaan hyödynnettyä. Alueellisen tasapainon politiikan keskiössä on valtion antama palvelulupaus siitä, että jokaiselle ihmiselle taataan hänen tarvitsemansa yhteiskunnalliset peruspalvelut kohtuullisen etäisyyden päässä hänen itse valitsemastaan asuinpaikasta. Tämä kohtuullinen etäisyys on luonnollisesti joustava käsite eri puolilla maata, Kärnä selvittää Puheenvuoron blogissaan .

Yhteiskunnallista maaseutu- ja kaupunkikeskustelua pitkään leimanneesta vastakkainasettelusta tulee Kärnän mielestä päästä irti ja ymmärtää, että Suomi on vahvasti keskinäisriippuvainen alueellinen kokonaisuus, jonka eri osat hyötyvät toisistaan. Hän huomauttaa samalla, että laajamittainen kaupungistuminen päättyi Suomessa ”jo vuosikymmeniä sitten”.

–Tosiasiassa laajamittainen kaupungistuminen on päättynyt Suomessa jo vuosikymmeniä sitten ja globaalina megatrendinä kaupungistunminen edistyy tällä hetkellä kehittyvissä maissa. Onkin erikoista, ettei Suomessa ole laajasti pohdittu, mitä tämä megatrendi voi meille tarjota? Kaupungistumisen mukanaan tuoman puhtaan ruoan kysynnän ja hinnan kasvaessa tarjoaa se väistämättä mahdollisuuksia myös maaseutuistumiselle. Entä mitkä ovat kaupungistumisen matkailulle tarjoamat mahdollisuudet? Ne ovat lähestulkoon loputtomat, Kärnä kommentoi.

Suomalainen maaseutu- ja kaupunkipoliittinen keskustelu on Kärnän mukaan vajaata ja typistyy yleensä ainoastaan keskusteluun kuntien valtionosuuksien verotulotasauksesta ja kääntyy lopulta maataloustukiin.

–Molemmat keskustelunaiheet ovat puuduttavia ja turhia, koska vetotulotasaus on perustuslaillinen keino taata kansalaisille yhdenvertaiset peruspalvelut koko maan kattavasti. Maataloustuet taas ovat globaali järjestelmä, joiden lopettamisen harkitseminen yhden valtion osalta on typeryyttä. En tällä tarkoita, etteikö keskustelua näiden järjestelmien kehittämisestä tulisi käydä, mutta kun se typistyy JOKO-TAI -tasolle, ollaan älyllisen epärehellisyyden ytimessä. Ennen kaikkea tällainen keskustelu ei koskaan johda yhtään mihinkään, hän toteaa.

Alueellisen tasapainon politiikka vaatii Kärnän mukaan, että tunnustamme yhdessä, että Suomessa on kasvavia ja hiipuvia kaupunki- ja maaseutualueita.

–Kasvu tai kuihtuminen ei ole sidoksissa aluerakenteeseen, vaan siihen kuinka alue on onnistunut omat mahdollisuutensa ja voimavaransa hyödyntämään. Alueellisen tasapainon politiikalla taataan, että Suomen kaikille alueille annetaan mahdollisuus menestyä niiden omilla vahvuuksilla. Valtio suuntaa voimavarojaan aina jonnekin ja alueellisen tasapainon politiikassa nämä voimavarat suunnataan palvelemaan eri alueiden luontaisia vahvuuksia.

Suomi tarvitsee Kärnän mielestä juuri nyt ehdottomasti niin uutta maaseutupolitiikkaa kuin ohjelmallista kaupunkipolitiikkaakin.

Aluekehitys nousi puheenaiheeksi viime viikolla, kun Yle julkisti tutkimuksen, jonka mukaan 79 prosenttia suomalaisista katsoo, että valtion pitää turvata palvelut niin, että koko Suomi pysyy asuttuna. 12 prosenttia suomalaisista katsoi, ettei valtion tule puuttua aluekehitykseen laisinkaan ja viisi prosenttia arvioi, että valtion pitäisi edistää kaupungistumista.

Lue myös:

Juhana Vartiainen näpäyttää kyselystä: ”Olisitko valmis maksamaan kaupungistumisen hidastamisesta?”

Ylen kysely poiki huhun Matti Vanhasesta – Lakkauttiko todella ”aluepolitiikalle keskeisen” tilaston?