Vasemmistoliitto ei pidä Jäämeren ratahanketta ajankohtaisena asiana, eikä Tallinna-tunnelikaan ole noussut esiin Säätytalon hallitusneuvotteluissa, kertoo puolueen puheenjohtaja Li Andersson. Hankkeisiin tarjottuun kiinalaisrahaan Vasemmistoliitto suhtautuu kriittisesti.

Sen sijaan kotimaan raidehankkeita vauhdittamaan vasemmistoliitto haluaisi nykyistä enemmän EU-rahaa.

”Selvää on, että EU-rahoitusta pyritään hakemaan kotimaisiin raideinvestointeihin. Kyllä EU:lla tulee olemaan todella iso rooli – toivon mukaan – raideinvestointien tukemisessa niin Suomessa kuin monissa muissa maissa”, sanoo Andersson.

”Jäämeren rata ei ole ajankohtainen tällä hetkellä. Kannattavuusselvitykset, mitä nyt on tehty, eivät puolla sen rakentamista. Ja ottaen huomioon, että meillä on isoja tarpeita parantaa maan sisäistä raideinfraa, näkisin, että ne ohittavat kirkkaasti prioriteettijärjestyksessä”, hän jatkaa.

Vaikka Tallinna-tunneli ei hallitusneuvotteluissa ole noussutkaan esille, arvioi vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Hanna Sarkkinen, että tunneli olisi ”sellainen tulevaisuusinvestointi, jonka me tarvitsemme”.

”Se on ylikansallinen investointi, jolloin nimenomaan me tarvitsisimme siihen laajemmat hartiat. Ei ole realismia ajatella, että Suomi valtion rahoituksella tekisi niin isoa hanketta. Suomen pitäisi lähteä viemään sitä eteenpäin ja olla siinä aktiivinen, mutta ehdottomasti näen, että siinä rahoitusta tarvitaan EU-tasolta ja mitä rahoituskuvioita siihen sitten löytyykään”, Sarkkinen toteaa.

Rahoituskuvioita on sekä Jäämeren ratahankkeeseen että Tallinna-tunneliin tarjottu Kiinan suunnalta, kun molempia hankkeita on ollut näyttävästi edistämässä Angry Birds -kehittäjänä tunnetuksi tullut Peter Vesterbacka.

Viime viikolla Vesterbacka allekirjoitti Rovaniemellä aiesopimuksen Jäämeren ratahankkeen suunnittelusta Norjan Kirkkoniemessä sijaitsevan Itä-Varangin kehitysyhtiön kanssa. Tiedotustilaisuudessa Vesterbacka ja Kirkkoniemen kaupunginjohtaja Rune Rafaelsen visioivat, että rahoitusta löytyisi Kiinasta, Dubaista sekä Norjan öljyrahastosta.

Vesterbacka on Tallinna-tunnelinkin yhteydessä nimennyt pääasiallisiksi rahoituslähteiksi juuri Kiinan ja Dubain. Maaliskuussa Vesterbacka kertoi FinEst Bay Arean tehneen 15 miljardin euron aiesopimuksen tunnelihankkeesta kiinalaisomisteisen Touchstone Capital Partnersin kanssa.

Valtioneuvoston helmikuussa julkaiseman analyysin mukaan Kiinan ratahankkeeseen kohdistuneen kiinnostuksen taustalta voi nähdä sen suunnitelmat uudesta ”Jääsilkkitiestä”. Se yhdistäisi Kiinan Eurooppaan Pohjoisen jäämeren kautta. Analyysissä viitataan, kuinka Kiinan ensimmäisessä Arktisen alueen ohjelmapaperissaan Kiinan hallitus kannustaa maan yrityksiä osallistumaan arktisen alueen infrastruktuurihankkeisiin.

”Kiina suhtautuu Koillisväylään turvallisuusvaihtoehtona siltä varalta, että Intian valtameren kuljetusreiteillä on häiriöitä. Turvallisuusnäkökanta voi lisätä Kiinan valtion ja valtio-omisteisten toimijoiden kiinnostusta Koillisväylään liittyviin infrastruktuurihankkeisiin kuten Jäämeren rataan”, analyysi toteaa.

Yksistään Jäämeren rata ei olisi analyysin mukaan vielä kannattava, vaan ”erittäin haastava Helsinki–Tallinna-tunneli voi osoittautua ratkaisevaksi, jotta Jäämeren radasta tulee taloudellisesti kannattava reitti Itä-Aasiasta Eurooppaan”.

Vaikka Andersson ei pidä Jäämeren rataa Suomen kannalta ajankohtaisena, suhtautuu hän kriittisesti ajatukseen, että Suomi hyväksyisi Jäämeren ratahankkeen mukisematta, jos kiinalaiset ovat sen itse valmiita rahoittamaan.

Hänestä Suomen pitää harkita hanketta omista lähtökohdista käsin. Se tarkoittaa myös ratahanketta vastustaneen saamelaisyhteisön huomioimista. Jäämeren rata halkoisi saamelaisten kotiseutu- ja poronhoitoaluetta. Vihreiden tuleva puheenjohtaja Maria Ohisalo vastasi Twitterissä, että vihreät vastustavat hanketta, kun Saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laiti tivasi Säätytalolla neuvottelevien puolueiden kantoja.

”Minusta Suomi pohtii omista kansallisista intresseistään ja näkökulmasta tätä hanketta”, Andersson sanoo.

”Meidän pitää myös huomioida sitä keskustelua, mitä käydään saamelaisten oikeuksista, mikä linkittyy eri linjausvaihtoehtoihin. Mutta ei se niinkään voi mennä, että jos kiinalaiset kokevat, että heidän huoltovarmuutensa näkökulmasta hanke on tärkeä, niin sitten ilmoitettaisiin, että ’tervetuloa – rahat pöytään ja teette mitä lystäätte’.”

”Suomessa hanketta arvioitaisiin kansallisista intresseistä.”

Niin Jäämeren rataa kuin Tallinna-tunnelia pitäisi Anderssonin mukaan tarkastella myös Suomen ja Euroopan huoltovarmuuden näkökulmasta. Tällöin kiinalaisrahoituksen läsnäolo on hänestä eri asia kuin liike-elämän hankkeissa.

”Yleisellä tasolla sanon, että jos kyse on huoltovarmuuden kannalta keskeisistä hankkeista, joilla saattaa olla turvallisuuspoliittinen ulottuvuus, niin silloin suhtautuisin melko varauksellisesti rahoitukseen. Ehkä tämä tunneli juuri menee tähän kategoriaan. Silloin pitää Euroopan unioninkin tasolla pohtia, mikä on järkevä rahoituspohja”, Andersson toteaa.

”Minä suhtaudun erittäin varauksellisesti siihen, että alettaisiin kiinalaisella rahoituksella toteuttamaan Euroopassa eurooppalaisten maiden huoltovarmuuden kannalta keskeisiä hankkeita. Minusta on hyvin kiteytetty, että Kiina on sekä suuri mahdollisuus että suuri uhka.”

LUE LISÄÄ:

Sanasota syttyi Vesterbackan Tallinna-tunnelista: ”Onhan noita verorahoja kiva käyttää” – ”Uudenvuodenlupauskin on velvoittavampi”

Osmo Soininvaara perkasi Vesterbackan tunnelilaskelmat: ”Olen todella kummissani”

Takaisku Peter Vesterbackalle – Tallinna-tunnelin kaava nytkähti