Miksi meillä puhutaan asuntopulasta, asuntojen kalleudesta ja tonttimaan tarpeesta, kun valtaosa maasta on täynnä rakentamatonta pusikkoa, Taalerin kiinteistörahastojen johtaja Jouni Alho ihmettelee blogissaan.

Hän viittaa Tilastokeskuksen tilastoihin, joiden mukaan Suomen maapinta-alasta rakennetun maan osuus on vajaat 5 prosenttia ja tiheimmin rakennetulla Uudellamaallakin vain noin 13 prosenttia.

–Tähän kun lisätään Suomen väkiluku, nähdään että Suomi on 40 harvimmin kansoitetun maan joukossa maapallolla. Afrikassa sijaitsevan monen pinta-alaltaan suuren ja vaikeamaastoisen maan lisäksi vain muutama länsimaa kuten Argentiina, Venäjä, Kanada, Norja ja Islanti ovat Suomen takana listauksessa, hän kommentoi.

Alho nostaa esiin kaksi uudisasuntorakentamisen avainkysymystä: mistä saada tontteja rakentamiseen ja millainen asunto pitää rakentaa, jotta se menee kaupaksi.

–Tällä hetkellä kaupunkialueilla pienet 1-2h+k asunnot vastaavat parhaiten lisääntyvän 1-2 hengen pientalouksien määrän kasvuun ja kysyntään. Asuntojen tuotannossa puolestaan tonttien merkitys on kuntien rajoitetun kaavoituspolitiikan takia keskeinen. Kunnat ohjaavat pitkälti miten kaupunkialueet kehittyvät luodessaan tontteja rakentamiseen ja myöntäessään rakennuslupia nykyisen kiinteistökannan kehittämiseen. Rajallinen tarjonta määrittää myös tonttien ja edelleen asuntojen hintatasoja, koska vaihtoehtoisia toteutustapoja ei ole. Näin myös ostajapuolella vahvoilla ovat ne, joilla on mahdollisuus ostaa tontteja varastoon, hän toteaa.

Nykyinen asetelma suosii Alhon mukaan suurempia rakennusliikkeitä, joiden taseet kestävät tonttivarannon keräämisen ja hankkeiden jaksottamisen sopivaan ajankohtaan. Hän huomauttaa, että samalla asetelma myös rajoittaa uusien tulijoiden pääsyä alalle, koska hyvistä tonteista on vaikea kilpailla.

–Rakennusmarkkinoiden tilanne on ollut pitkään samankaltainen. Suuremmat rakennusliikkeet ovat hallinneet markkinaa tonttivarannoillaan. Vasta viime vuosina toiminta on monipuolistunut kiinteistösijoittajien tullessa mukaan tonttimarkkinoille. Suorat sijoittajat ja erityisesti tonttimaahan sijoittamisen mahdollistavat tonttirahastot ovat luoneet uusia mahdollisuuksia rakentajille ja sijoittajille.

Alhon mukaan on ollut piristävää huomatava, että rakentamisen jälleen lisääntyessä myös rakentamisen monipuolistumiseen on herätty laajalla sektorilla Suomessa.

–Erilaiset uudet pientalovaihtoehdot, korkeamman rakentamisen salliminen, asumisen ja muun toiminnan yhdistävät hybridihankkeet ja monipuolistunut puurakentaminen ovat tervetulleita uudistuksia sekä kaavoitukseen että asuntotarjontaan. Kunnat ja kaupungit ovat sallineet kaavoituksen joustot näille uusille kokeiluille ja kokemukset ovat olleet rohkaisevia.