Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) vastaa Puheenvuoro-blogissaan kysymyksiin, joita on herännyt elokuisista uusnatsien ja äärioikeiston mielenosoituksista.

Lauantai 18. elokuuta oli Turun terroriteon ensimmäinen vuosipäivä. Tuolloin Turun keskustassa järjestettiin kolme mielenilmausta: uusnatsien Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) marssi, natseja vastustava mielenosoitus sekä äärioikeistolaisen Kansallismielisen liittouman kulkue.

”Jälkeenpäin on esitetty ihmettelyjä ja kysymyksiä siitä, miksi äärioikeiston kokouspaikaksi sallittiin oikeusvaltion kannalta niin keskeinen sijainti, miksi erityisen väkivaltaisia äärioikeistoon kuuluneita henkilöitä ei otettu etukäteen kiinni, miksi oikeusvaltion periaatteita kyseenalaistavia puheita sallittiin ja miksi uusnatsijärjestöjen mielenosoituksille annettiin ylipäätään lupa”, Kai Mykkänen kirjoittaa.

Kysymyksiä Mykkäselle on esittänyt muun muassa Uuninpankkopoika-blogia kirjoittava Saku Timonen. Timonen on ihmetellyt esimerkiksi sitä, että poliisi otti kiinni kolme Turkuun matkalla ollutta vastamielenosoittajaa heidän aiemman käytöksensä vuoksi, mutta uusnatsien osallistumista marssiin ei estetty.

Mykkänen myöntää, että poliisi voi päättää mielenosoitusten järjestämispaikasta ja estää etukäteisarvion perusteella henkilöitä osallistumasta mielenilmauksiin.

”Kynnys näille toimille on kuitenkin pidettävä erittäin korkeana, jottei turvaamistoimista tule hiljentämistoimia”, Mykkänen kirjoittaa.

Ministeri toteaa seuraavansa huolestuneena äärioikeiston nousua Euroopassa. Hän kuitenkin muistuttaa, että poliisin tehtävä on myös turvata kansalaisten sananvapauden toteutumista. Poliisin tehtäviin kuuluu ministerin mukaan myös pyrkimys edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon.

”Siksi, niin kauan kuin järjestöä ei ole tuomioistuimen päätöksellä määritelty laittomaksi, ei kokoontumisia voida kieltää. Siksi mielenosoitusten pitopaikan ja kulkueiden reittien rajoitusten täytyy perustua kokonaisturvallisuus- ja tilannearvioon, ei esimerkiksi paikan symboliseen merkitykseen. Siksi rikoksen tunnusmerkistön täyttäviä puheita ei voida etukäteen sensuroida, vaan niistä rangaistaan jälkikäteen. Ja siksi poliisin kiinniottojen ja joukkoliikennetarkistusten täytyy perustua perusteltuihin epäilyihin tai ennakko- ja tiedustelutietoihin, ei mielenosoittajien mielipiteisiin tai ’mutuun’”, Mykkänen kirjoittaa.

”Ennaltaehkäiseviin kiinniottoihin ei vaikuta itse järjestö, vaan järjestössä toimivien henkilöiden taustojen ja aiemman käyttäytymisen perusteella tehty turvallisuusarvio. Tällä kertaa vakavimmat epäilyt sattuivat kohdistumaan yksittäisiin antifasististen piirissä toimiviin henkilöihin”, Mykkänen toteaa.

Uusnatsijärjestöjen PVL ja Pohjoinen perinne ry lakkauttamispäätös on parhaillaan Turun hovioikeuden käsittelyssä. Oikeuskäsittely alkoi elokuun lopulla. Pohjoinen perinne on PVL:n alayhdistys. Pirkanmaan käräjäoikeus määräsi järjestöt lakkautettaviksi joulukuussa 2017. Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen, koska asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.